nukuttuja öitä ja muistiinkirjoittamisia

Vilkaisin tuossa sivussa näkyviä omia otsikoitani, ja kovin ikävältä vaikuttaa nopeasti: useammassakin otsikossa mainitaan unettomuus, valvotut yöt tai jotain muuta, joka antaa ymmärtää, että meillä valvotaan. Tämähän ei ole pelkästään totta, minusta tuntuu, että meillä nukutaan oikeasti tosi hyvin, pitempiä pätkiä putkeen ja öisin. Juuri tuossa viikonloppuna mainitsin, että meillä on käynyt tämä vauva-aika tosi helposti, ei koliikkia ja itsekin saa nukkua. Olen pitänyt nyt viimepäivät kirjaa siitä, kuinka meidän arki rullaa, ja ennen kaikkea päivän aikataulutuksesta herran osalta. Ei näistä nyt mitään johtopäätöstä voi tehdä, nyt on niin paljon pakkastakin, ettei pääse vaunuilla ulos, ja se sotkee osittain päiviä. Ei meillä kylläkään vielä ole mitään säännöllisenä toistuvia päiviä. Tässä kuitenkin esimerkki yhdeltä päivältä:

klo
24 nukkumaan
03 syöttö
07 syöttö
09 herätään
11 syöttö
11:50-12:30 tirsat
13:23 syöttö
13:40-14:40 tirsat
15:20 syöttö
18:30 syöttö
19:20-19:50 tirsat
21:30 syöttö
23:30 nukkumaan

tuona päivänä minusta tuntui, että meillä syötiin kokoajan, ja se johtui ihan vain minusta. Olavi suostuu syömään aina yhdellä syötöllä vain yhden tissin (lypsämisen perusteella irtoaa noin 120ml), ja tuossa yhdessä vaiheessa syötin vahingossa samasta tissistä peräkkäin kaksi kertaa, ruokaa ei riittänytkään pitkäksi ajaksi pitämään nälkää poissa, ja a´vot: kohta syötiin taas.

Kauheasti tuohon päivän rytmeihin vaikuttaa meillä siis sää (pääseekö inhimillisessä säässä ulos käyskentelemään) ja se onko iskä kotona (jos on, menee/kuluu aika eri tavalla). Tuon kokonaan aikataulutetun päivän jälkeen mentiin mummon ja ukin luo, ja taas poikkeusolot herralle. Illalla Olavi kävi mummon ja ukin kanssa jo toista kertaa saunassa istumassa ja irroittelemassa räkää, ja voi kun se taisi uuvuttaa herran niin tehokkaasti, että illalla Olavi rupesi nukkumaan 00:11, mutta heräsi aamulla vasta puoli kahdeksalta. Unia tuli siis yhtäsoittoa vedeltyä 7 ja puoli tuntia. KOROSTAN 7H 30MIN! Mainitsinko siis, melkein kahdeksan tunnen unet putkeen? Ihmettelin herran herätessä syömään, kun tuntui ulkona olevan kovin valoisaa. Tuo oli herran putkeennukkumis-ennätys.

Ja sitten; Olavi Herra Punkiainen kääntyi viikonloppuna mummon ja ukin luona ensimmäistä kertaa mahalta selälleen aivan itse. Tempun uusiminen ei kylläkään onnistunut, mutta jospa tuo liikkumisen hieno maailma nyt pikkuhiljaa alkaisi avartua herralle. Pitää tänään kokeilla pyöriskelyä taas uudelleen.  Kyllähän Oltsu joskus pienenä (1-1 1/2kk) osasi kääntyä vahingossa ja varmaan tietämättään, mutta taito on unohtunut jossain välissä herran kasvaessa. Seuraavaksi odotellaan koska pikkusormet osaavat tarttua asioihin. Harsoon osataan jo tarttua ja leluihinkin kun niitä ujuttaa, mutta ei tarttuminen vielä ole sellaista tarkoituksellista. Yhtenä päivänä herran tosin lattialla makaillessaan tavoitteli helistintään, ihan vain eivät sormet ymmärtäneet sivelyn sijaan tarttua leluun. Naurua odotellaan kanssa, ilmeisesti meillä on semityhmät vitsit, kun Olavi vain hymyilee leveästi, muttei naura ääneen. Sitä odotellessa.


Nyt muihin hommiin helei