oh tuli vaan mieleen, että tuleekohan superraskas synnytys tai loppuraskaus kun toissaviestissä kirjasin nuo vähät vaivani ylös ja iloitsin niistä. varmasti.
näin muuten itsestäni eilen kuvan, jossa kävelin kaupungilla ja voi veljet kun olin lihavan näköinen, paljon isompi kuin miltä tuntuu. ja kuva oli kuitenkin otettu takaapäin.
kipsiversio mahasta onnistui, tosin luulen, että tissiosio repeää irti, pitää joko hakea lisää kipsinauhaa tai teipata se nurjalta puolelta
ei muuta heippa
tiistai 27. syyskuuta 2011
maanantai 26. syyskuuta 2011
rv 36+0
Vielä viikko ja sitten ollaan täysiaikaisia. Huh.
Tällä viikolla sitten tapahtuukin: keskiviikkona verikoe kilpirauhasista, perjantaina neuvola, lauantaina synnytysvalmennus ja viikon päästä maanantaina synnytystapa-arvio. Voi veljet kuinka paljon kaikkia vauva-juttuja tällä viikolla tapahtuukaan. Eihän tuo verikokeessa käynti mikään huikea tapahtuma ole, mutta onpahan tähän liittyvää kuitenkin :)
Tänään käytiin ostamassa vanna ja pehmuste hoitotasolle, ja siinäpä nämä sitten alkaisivat olla. Vielä pitäisi kai ostaa jotain tutteja, tuttipulloja, maitoimuri ja kertakäyttövaippoja (varuilta) valmiiksi, vaikka harsojen taittelu onkin jo opeteltu. Pitäisi muistaa ostaa kaupasta väriä, niin värjäisin osan harjoista erivärisiksi puklutarkoitukseen. Ei ole toivetta, että puklu- ja vaippaharsot menevät sekaisin.
Tänään meillä on myöskin tehty kipsinauhalla kestomaha. Tuolla se on kovettumassa ruokapöydällä, ja ainakin vielä on kasassa. Kyllä tämä maha taitaa olla isompi kuin miltä se tuntuu. Vaivoja ei edelleenkään uusia. Kävelemässä en ole jaksanut nyt käydä, on ollut kylläkin oikeat syyskelit sateineen kaikkineen. Kohta on tarkoitus lähteä tuonne aurinkoiseen ruskaan edes lyhyelle kävelylle. Parempi kai sekin kun ei mitään.
Aika siis kuluu edelleen nopeasti. Mahtiviikko.
Tällä viikolla sitten tapahtuukin: keskiviikkona verikoe kilpirauhasista, perjantaina neuvola, lauantaina synnytysvalmennus ja viikon päästä maanantaina synnytystapa-arvio. Voi veljet kuinka paljon kaikkia vauva-juttuja tällä viikolla tapahtuukaan. Eihän tuo verikokeessa käynti mikään huikea tapahtuma ole, mutta onpahan tähän liittyvää kuitenkin :)
Tänään käytiin ostamassa vanna ja pehmuste hoitotasolle, ja siinäpä nämä sitten alkaisivat olla. Vielä pitäisi kai ostaa jotain tutteja, tuttipulloja, maitoimuri ja kertakäyttövaippoja (varuilta) valmiiksi, vaikka harsojen taittelu onkin jo opeteltu. Pitäisi muistaa ostaa kaupasta väriä, niin värjäisin osan harjoista erivärisiksi puklutarkoitukseen. Ei ole toivetta, että puklu- ja vaippaharsot menevät sekaisin.
Tänään meillä on myöskin tehty kipsinauhalla kestomaha. Tuolla se on kovettumassa ruokapöydällä, ja ainakin vielä on kasassa. Kyllä tämä maha taitaa olla isompi kuin miltä se tuntuu. Vaivoja ei edelleenkään uusia. Kävelemässä en ole jaksanut nyt käydä, on ollut kylläkin oikeat syyskelit sateineen kaikkineen. Kohta on tarkoitus lähteä tuonne aurinkoiseen ruskaan edes lyhyelle kävelylle. Parempi kai sekin kun ei mitään.
Aika siis kuluu edelleen nopeasti. Mahtiviikko.
tiistai 20. syyskuuta 2011
rv 35+1
No niin. Tänään sitten oli taas neuvola ja kaikki edelleen kunnossa. Miun yllätykseksi neuvolassa ultrattiin vauva asentoa, pitkästä aikaa siis pääsi näkemään mahan sisään arvon asukkia. Siellähän sitä oltiin edelleen raivotarjonnassa ja juotiin hieman lapsivettä ja imettiin peukaloa. On se niin lahjakas
Kohdunpohjan korkeus oli 34cm, vettä normaalisti, mutta kuitenkin sen verran, että selittää osin tuota isoa sf-mittaa. Näytteissä ei mitään, mutta hemoglobiini oli taas laskenut 114 (pahimmillaan oli tosin 108) ja siitä oli neuvolantäti hieman huolissaan. Minen itse ole, muutamana päivänä on unohtunut ottaa se kauhea litku, se kasvisjuoma hyi yäk.
Kaiken kaikkiaan kun katsoo tätä raskautta taaksepäin, niin helpolla on alun pelkojen jälkeen päässyt:
-suonta on vetänyt ehkä 6 kertaa koko tänä aikana (heinäkuussa)
-närästystä kerran
-turvotus lievää, ei silminnähtävää
-paino on kyllä noussut sen vajaan 20kg, mutta ei minua haittaa (sain itsestäni kiloista huolimatta ihan ihmisen näköisen yksi päivä kun näin vähän vaivaa) ja ennenkaikkea se on siunaantunut tasaisesti
-välillä ehtii tulla tunne, että kohta sattuu lantion luihin, mutta koskaan se kipu ei sitten ole tullut
-kävely on vielä ihan normaalia, eikä vaapuntaa
-ei tiivistynyttä tarvetta käydä vessassa, öisinkään
-ei yöheräämisiä, vielä
-ei oksentelua kertaakaan, alussa vähän paha olo tosin, muttei sietämätön
Tässä näitä nyt mitä muistin. Ensi viikolla on sitten seuraava neuvola, verikoe kilpirauhasista, lauantaina synnytysvalmennus sairaalalla ja seuraavana maanantaina synnytystapa-arviointi, jonne meidän perheen tuleva iskäkin pääsee mukaan, mahtavaa! Neuvolassa sanottiin taas, että sf-mitta menee siellä 4kg lukemissa, mutta en minä vielä oikein jaksa uskoa, viimeksi lääkäri sanoi, ettei voi päätellä pelkästään kohdunpohjankorkeudesta mitään, toisin kun neuvolantäti teki.
tässäpä sitä asiaa sitten, seuraavaan kertaan
Kohdunpohjan korkeus oli 34cm, vettä normaalisti, mutta kuitenkin sen verran, että selittää osin tuota isoa sf-mittaa. Näytteissä ei mitään, mutta hemoglobiini oli taas laskenut 114 (pahimmillaan oli tosin 108) ja siitä oli neuvolantäti hieman huolissaan. Minen itse ole, muutamana päivänä on unohtunut ottaa se kauhea litku, se kasvisjuoma hyi yäk.
Kaiken kaikkiaan kun katsoo tätä raskautta taaksepäin, niin helpolla on alun pelkojen jälkeen päässyt:
-suonta on vetänyt ehkä 6 kertaa koko tänä aikana (heinäkuussa)
-närästystä kerran
-turvotus lievää, ei silminnähtävää
-paino on kyllä noussut sen vajaan 20kg, mutta ei minua haittaa (sain itsestäni kiloista huolimatta ihan ihmisen näköisen yksi päivä kun näin vähän vaivaa) ja ennenkaikkea se on siunaantunut tasaisesti
-välillä ehtii tulla tunne, että kohta sattuu lantion luihin, mutta koskaan se kipu ei sitten ole tullut
-kävely on vielä ihan normaalia, eikä vaapuntaa
-ei tiivistynyttä tarvetta käydä vessassa, öisinkään
-ei yöheräämisiä, vielä
-ei oksentelua kertaakaan, alussa vähän paha olo tosin, muttei sietämätön
Tässä näitä nyt mitä muistin. Ensi viikolla on sitten seuraava neuvola, verikoe kilpirauhasista, lauantaina synnytysvalmennus sairaalalla ja seuraavana maanantaina synnytystapa-arviointi, jonne meidän perheen tuleva iskäkin pääsee mukaan, mahtavaa! Neuvolassa sanottiin taas, että sf-mitta menee siellä 4kg lukemissa, mutta en minä vielä oikein jaksa uskoa, viimeksi lääkäri sanoi, ettei voi päätellä pelkästään kohdunpohjankorkeudesta mitään, toisin kun neuvolantäti teki.
tässäpä sitä asiaa sitten, seuraavaan kertaan
tiistai 13. syyskuuta 2011
rv 34+1
Taas hurahti yksi viikko, eikä mikään ole juurikaan muuttunut viime viikosta. Eilen illalla arvon vauva taisi olla vähän enemmän poikittain kuin normaalisti, mutta tuskin tuo kokonaan ympäri on kääntynyt. Niin kauan kuin neuvolassa on tutkittu, niin käpy on ollut raivotarjonnassa. Saas nähdä miten viikon päästä.
Käytännön asioista sen verran, että nyt on hankittu sitterikin, enää pitää etsiä vanna ja hoitoalusta, se sellainen pehmeä. Kaappi on nyt siivottu vauvanvaatteita varten ja ne on jo lajiteltu niihin, jotka mahtuvat alussa ja niihin, jotka joutavat odottamaan vuoroaan muihin paikkoihin. Ensimmäinen koneellinen vaatteita on pesty, ja nyt ne pitäisi taitella paikoilleen koreihin. Ajankuluksi aion laittaa kuhunkin koriin pyykkipojan pystyyn, jossa lukee mitä missäkin korissa on. Onpahan jotain tekemistä. Kestovaippatilanne on oivallinen, kaikki alussa tarvittavat asiat on nyt hankittu, eikä niihin mennyt rahaa juuri lainkaan. Monet kirpputorimyyjät eivät tiedä vaippojen arvoa, Ilomantsissakin oli kirpputorilla myynnissä käyttämättömiä Imse Vimse-vaippoja hintaan 1,50€. Mah-ta-vaa.
No niin, nyt en keksi muuta tekemistä. Sormukset ovat olleet taas sormessa, joten turvotus on ehkäpä laskenut hieman. Pitäisi vaan jaksaa juoda ahkerasti.
Nyt mahassa on aamujumpat, joten menen tästä makoilemaan, telkkarissakin tulee sisustusohjelma.
ensi kertaan.
Käytännön asioista sen verran, että nyt on hankittu sitterikin, enää pitää etsiä vanna ja hoitoalusta, se sellainen pehmeä. Kaappi on nyt siivottu vauvanvaatteita varten ja ne on jo lajiteltu niihin, jotka mahtuvat alussa ja niihin, jotka joutavat odottamaan vuoroaan muihin paikkoihin. Ensimmäinen koneellinen vaatteita on pesty, ja nyt ne pitäisi taitella paikoilleen koreihin. Ajankuluksi aion laittaa kuhunkin koriin pyykkipojan pystyyn, jossa lukee mitä missäkin korissa on. Onpahan jotain tekemistä. Kestovaippatilanne on oivallinen, kaikki alussa tarvittavat asiat on nyt hankittu, eikä niihin mennyt rahaa juuri lainkaan. Monet kirpputorimyyjät eivät tiedä vaippojen arvoa, Ilomantsissakin oli kirpputorilla myynnissä käyttämättömiä Imse Vimse-vaippoja hintaan 1,50€. Mah-ta-vaa.
No niin, nyt en keksi muuta tekemistä. Sormukset ovat olleet taas sormessa, joten turvotus on ehkäpä laskenut hieman. Pitäisi vaan jaksaa juoda ahkerasti.
Nyt mahassa on aamujumpat, joten menen tästä makoilemaan, telkkarissakin tulee sisustusohjelma.
ensi kertaan.
tiistai 6. syyskuuta 2011
rv 33+1
No niin.
Nyt sitten on tähän talouteen uskallettu hankkia vaunut, turvakaukalo ja pinnasänkykin on jo kasattu. Saatiin paikallisesta lastentarvikeliikkeestä hyvä tarjous, Brion Happyt ja turvakaukalo jalustalla vähän reilut 700€, katselin että nettikauppoihin nähden säästää yli 100 euroa. Vaunujen väriksi valikoitui maastonvihreä ja kantokopaksi pehmeä. Turvakaukalossakin on vihreä sisus, käy sitten meidän makuun molemmille sukupuolille.
Tänään oli neuvola, painoa oli tullut ja verenpaineet olivat kohollaan, mutta kun valkuaista ei ollut, tuskin on tulossa myrkytystäkään. Minähän vielä herran tähden jaksoin polkea pyörällä neuvolaan asti, mahtoi olla se rankka liikuntasuoritus paineiden kohoamisen taustalla. Neuvolantäti antoi mukaan lapun johon voi merkitä kotona mitatut arvot, kun siellä ei ole koskaan olleet koholla. Tänään varattiin myös aika sairaalaan synnytysvalmennukseen, mutta se menee lokakuun alkuun.
Kestovaippa tilanne alkua ajatellen alkaa olla kunnossa, harsoja alkaa olla riittävästi, samoin vuorottelua varten sisävaippoja, ja kummallekin mallille sopivia Ims e Vimse kuorivaippoja. Pitäisi käydä vielä ostamassa pienempi toppahaalari tätä talvea varten, ja kangasta pinnasängyn reunuksen päällystämistä varten. Torikirppikseltä saatiin laatikollinen tavaraa kympillä, jossa oli sitten tuon pinnasängyn pehmusteen lisäksi esimerkiksi imetyspaita ja kestovaippoja. Reilu myyjä oli, pelkkä yksi kestovaippa olisi oikeasti maksanut yli kympin. Torilla oli liikkeellä tosi paljon mahakkaita, joten kävi kyllä erityisen hyvä tuuri kun kukaan ei ehtinyt ostamaan noita ennen meitä.
Nyt pitäisi aloittaa liikelaskenta, tänään en tosin viitsinyt, kun kyllä tuo arvon vauva tuntui liikkuvan sen kymmenen kertaa ihan ilman minun kyljelläni makaamisiani. Vauva on edelleen raivotarjonnassa. Synnytystapa-arviointiin ei vieläkään saatu varattua aikaa neuvolassa, kun lääkäri ei ole vieläkään tehnyt itselleen työvuorolistaa (niinkuin ei ollut vielä kaksi viikkoakaan sitten), joten jos seuraavassa neuvolassa kahden viikon päästä aikaa ei löydy, myö matkataan arvioon sairaalalle. Vauva ei vielä saanut painoarviota, mutta kohtu on kasvanut ilmeisesti ihan normaalisti, olisiko ollut neuvolan tädin mukaan 33,5cm.
No, se siitä. Seuraavaan kirjoittelukertaan helei
Nyt sitten on tähän talouteen uskallettu hankkia vaunut, turvakaukalo ja pinnasänkykin on jo kasattu. Saatiin paikallisesta lastentarvikeliikkeestä hyvä tarjous, Brion Happyt ja turvakaukalo jalustalla vähän reilut 700€, katselin että nettikauppoihin nähden säästää yli 100 euroa. Vaunujen väriksi valikoitui maastonvihreä ja kantokopaksi pehmeä. Turvakaukalossakin on vihreä sisus, käy sitten meidän makuun molemmille sukupuolille.
Tänään oli neuvola, painoa oli tullut ja verenpaineet olivat kohollaan, mutta kun valkuaista ei ollut, tuskin on tulossa myrkytystäkään. Minähän vielä herran tähden jaksoin polkea pyörällä neuvolaan asti, mahtoi olla se rankka liikuntasuoritus paineiden kohoamisen taustalla. Neuvolantäti antoi mukaan lapun johon voi merkitä kotona mitatut arvot, kun siellä ei ole koskaan olleet koholla. Tänään varattiin myös aika sairaalaan synnytysvalmennukseen, mutta se menee lokakuun alkuun.
Kestovaippa tilanne alkua ajatellen alkaa olla kunnossa, harsoja alkaa olla riittävästi, samoin vuorottelua varten sisävaippoja, ja kummallekin mallille sopivia Ims e Vimse kuorivaippoja. Pitäisi käydä vielä ostamassa pienempi toppahaalari tätä talvea varten, ja kangasta pinnasängyn reunuksen päällystämistä varten. Torikirppikseltä saatiin laatikollinen tavaraa kympillä, jossa oli sitten tuon pinnasängyn pehmusteen lisäksi esimerkiksi imetyspaita ja kestovaippoja. Reilu myyjä oli, pelkkä yksi kestovaippa olisi oikeasti maksanut yli kympin. Torilla oli liikkeellä tosi paljon mahakkaita, joten kävi kyllä erityisen hyvä tuuri kun kukaan ei ehtinyt ostamaan noita ennen meitä.
Nyt pitäisi aloittaa liikelaskenta, tänään en tosin viitsinyt, kun kyllä tuo arvon vauva tuntui liikkuvan sen kymmenen kertaa ihan ilman minun kyljelläni makaamisiani. Vauva on edelleen raivotarjonnassa. Synnytystapa-arviointiin ei vieläkään saatu varattua aikaa neuvolassa, kun lääkäri ei ole vieläkään tehnyt itselleen työvuorolistaa (niinkuin ei ollut vielä kaksi viikkoakaan sitten), joten jos seuraavassa neuvolassa kahden viikon päästä aikaa ei löydy, myö matkataan arvioon sairaalalle. Vauva ei vielä saanut painoarviota, mutta kohtu on kasvanut ilmeisesti ihan normaalisti, olisiko ollut neuvolan tädin mukaan 33,5cm.
No, se siitä. Seuraavaan kirjoittelukertaan helei
torstai 1. syyskuuta 2011
rv 32+3
Voi aika vain kuluu ja samalla vauhdilla muuttuvat minun tuntemukseni siitä, kasvaako mahassa pieni poika vai tyttö. Aiemmin minulla ei oikein ole ollut kantaa kumpaankaan suuntaan, mutta sitten pikkuhiljaa voimistui tunne tytöstä. Nyt yksi aamu sitten heräsin siihen, että tuntui siltä, että mahassa kasvaakin poika. Voi veljet, pitää yrittää unohtaa koko asia ja jaksaa olla spekuloimatta. Ihan sama, kunhan on kunnossa.
Maha on iso ja tänään ensimmäistä kertaa polkupyörällä mentäessä tuntui ylämäessä, että kyllä siellä lantion seutuvilla jotain, tai siis joku on. Vaivoja ei juurikaan ole ollut, äsken vihloi ikävästi lantion luita, mutta meni ohi kun vaihdoin asentoa. Raskausarpia on edelleenkin muutama kyljessä, ja näköjään jokunen pieni reisissä, mutta niistä minä kyllä selviän. Naimisissahan tässä ollaan niin sama rupsahtaa :)
Vaunukaupoilla käytiin tuossa alkuviikosta, ja saatiin tosi hyvä tarjous Brion happy-vaunuista makuupussilla, sadesuojalla ja itikkaverkolla sekä turvakaukalosta, jossa on mukana jalusta. Voi kuinka helppo systeemi se tuntui olevaankaan, jalusta vain kiinni vöillä tai sillä uusien autojen uudella hienolla systeemillä, ja itse kaukalo vain loksautetaan paikallee ja irti napin painalluksella. Vaunuista väriksi on tuntunut valikoituvan maastonvihreä, ei kauhean tumma kylläkään. Ruskea taitaa olla niin yleinen, ettei myö siihen kallistutakaan. Samoin olemme alkaneet päätyä pehmeään kantokoppaan, sekin kun tuntui sen verran tukevalta, että kyllä siinä hississa uskaltaa lasta kannella. Tosin minä kyllä veikkaan, että aika pitkän aikaa koko vaunut tullaan kärräämään ylös asti, nyt niille alkaa olla jo tilaakin eteisessä.
Vaunut siis pitäisi uskaltaa käydä ostamassa, samoin kuin uskaltaa pikkuhiljaa hakea pinnasänky makuuhuoneeseen. Ne vain tuntuvat konkretisoivan koko asian, ja sitten alkaa pelottaa. Jos jotain käykin ja meillä on jo kaikki valmiina? Kyllähän tässä jo taitavat olla onneksi aika turvalliset viikot alla. Ensi viikolla taitaa siirtyä muuten tuo yhden kaapin siivous ja tilanraivaus vauvanvaatteille. En minä sitä yksin jaksa siivota, joten pitää odottaa että tulevalla iskällä olisi aikaa avustaa. Nyt alkaa olla kuitenkin jo aikaa vaatteiden pesulle.
Vauva tuntui olevan eilen koko illan hereillä, sinne ne jumpat nykyään ovatkin ajoittuneet, aamulla levätään pitkään ja illalla sitten juhlitaan keskenään mahassa. Eipä siinä.
heippa
Maha on iso ja tänään ensimmäistä kertaa polkupyörällä mentäessä tuntui ylämäessä, että kyllä siellä lantion seutuvilla jotain, tai siis joku on. Vaivoja ei juurikaan ole ollut, äsken vihloi ikävästi lantion luita, mutta meni ohi kun vaihdoin asentoa. Raskausarpia on edelleenkin muutama kyljessä, ja näköjään jokunen pieni reisissä, mutta niistä minä kyllä selviän. Naimisissahan tässä ollaan niin sama rupsahtaa :)
Vaunukaupoilla käytiin tuossa alkuviikosta, ja saatiin tosi hyvä tarjous Brion happy-vaunuista makuupussilla, sadesuojalla ja itikkaverkolla sekä turvakaukalosta, jossa on mukana jalusta. Voi kuinka helppo systeemi se tuntui olevaankaan, jalusta vain kiinni vöillä tai sillä uusien autojen uudella hienolla systeemillä, ja itse kaukalo vain loksautetaan paikallee ja irti napin painalluksella. Vaunuista väriksi on tuntunut valikoituvan maastonvihreä, ei kauhean tumma kylläkään. Ruskea taitaa olla niin yleinen, ettei myö siihen kallistutakaan. Samoin olemme alkaneet päätyä pehmeään kantokoppaan, sekin kun tuntui sen verran tukevalta, että kyllä siinä hississa uskaltaa lasta kannella. Tosin minä kyllä veikkaan, että aika pitkän aikaa koko vaunut tullaan kärräämään ylös asti, nyt niille alkaa olla jo tilaakin eteisessä.
Vaunut siis pitäisi uskaltaa käydä ostamassa, samoin kuin uskaltaa pikkuhiljaa hakea pinnasänky makuuhuoneeseen. Ne vain tuntuvat konkretisoivan koko asian, ja sitten alkaa pelottaa. Jos jotain käykin ja meillä on jo kaikki valmiina? Kyllähän tässä jo taitavat olla onneksi aika turvalliset viikot alla. Ensi viikolla taitaa siirtyä muuten tuo yhden kaapin siivous ja tilanraivaus vauvanvaatteille. En minä sitä yksin jaksa siivota, joten pitää odottaa että tulevalla iskällä olisi aikaa avustaa. Nyt alkaa olla kuitenkin jo aikaa vaatteiden pesulle.
Vauva tuntui olevan eilen koko illan hereillä, sinne ne jumpat nykyään ovatkin ajoittuneet, aamulla levätään pitkään ja illalla sitten juhlitaan keskenään mahassa. Eipä siinä.
heippa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)