voi veljet kun aika vain kuluu ja kuluu!
huomenna olisi neuvola, ja joskus tällä tai ensi viikolla äitiyspakkauksenkin pitäisi jo saapua. tässähän pitää ihan oikeasti alkaa pikkuhiljaa valmistella kotia, kummallista.
sokerirasitus oli viime viikolla ja kaikki arvot ok, eli ei hätää. saa nähdä huomenna neuvolassa miten kunniakkaasti paino on taas noussut, ahdistaa jo hieman jo valmiiksi... kävin kyllä viime viikollakin sauvakävelemässä reilun kilometrin ja lämmintä oli kuitenkin vaatimattomat 40'C, että sietäisi neuvolantäti olla tyytyväinen. Kai sitä pitäisi kohta jaksaa lähteä käymään ulkona edes lyhyellä lenkillä; on vain niin kuuma, että jo istuminen hikoiluttaa.
kirjoittaminenkin hikoiluttaa, eli por favor: heippa!
maanantai 25. heinäkuuta 2011
tiistai 19. heinäkuuta 2011
rv 26+1
No niin
viikonloppuna oli Ilosaarirock ja siellähän sitä sitten oltiinkin. Vähän väliä sai istuskella, ettei alkaisi särkeä jalkoja, mutta vähillä vaivoilla rokista selvittiin ja selvisipä muutama muukin asia:
surukseni ilmoitan, että arvon käpy tykkää mitä ilmeisimmin Sir Elwoodin hiljaisista väreistä. Kyseisen yhtyeen keikan aikana tunsin ensi kertaa liikkeet seisoessani, ja tuntuivatpa sitten samalla jo mahan päällekin. Pakko alkaa soittaa jotain parempaa musiikkia kotona, jos arvon vauva oppisi tykkäämään jostain vähemmän tylsästä musiikista. Onneksi seuraavana päivänä levyltä kuultu ManuChao herätti myös kävyn, joten hätä ei lienee enää niin suuri. Jospa potkiskeli elwoodin aikana kovaa vain siksi, että tahtoi pois? toivotaan.
ensi viikonloppuna on sitten mentävä yhtiin häihin, ja nyt minulle kolahti päähän se, etten tiedäkään mitä ihmettä kuvittelen pukevani päälle. Pitäisi olla jotain hienoa, ei viitsisi laittaa mitään, mistä näkee että on ostettu HM:ltä kivaksi kesämekoksi mahan kanssa pidettäväksi. Onneksi tulevalta mummolta löytyi pellavamekkoja.
mahassa mutriudutaan ja potkiskellaan aina kun jaksetaan. Huomenna sokerirasituskoe, parit virtsakokeet, kilpirauhaskoe, eli sairaalassa sitten pötkötellään. eikun odottelemaan huomista.
helei
viikonloppuna oli Ilosaarirock ja siellähän sitä sitten oltiinkin. Vähän väliä sai istuskella, ettei alkaisi särkeä jalkoja, mutta vähillä vaivoilla rokista selvittiin ja selvisipä muutama muukin asia:
surukseni ilmoitan, että arvon käpy tykkää mitä ilmeisimmin Sir Elwoodin hiljaisista väreistä. Kyseisen yhtyeen keikan aikana tunsin ensi kertaa liikkeet seisoessani, ja tuntuivatpa sitten samalla jo mahan päällekin. Pakko alkaa soittaa jotain parempaa musiikkia kotona, jos arvon vauva oppisi tykkäämään jostain vähemmän tylsästä musiikista. Onneksi seuraavana päivänä levyltä kuultu ManuChao herätti myös kävyn, joten hätä ei lienee enää niin suuri. Jospa potkiskeli elwoodin aikana kovaa vain siksi, että tahtoi pois? toivotaan.
ensi viikonloppuna on sitten mentävä yhtiin häihin, ja nyt minulle kolahti päähän se, etten tiedäkään mitä ihmettä kuvittelen pukevani päälle. Pitäisi olla jotain hienoa, ei viitsisi laittaa mitään, mistä näkee että on ostettu HM:ltä kivaksi kesämekoksi mahan kanssa pidettäväksi. Onneksi tulevalta mummolta löytyi pellavamekkoja.
mahassa mutriudutaan ja potkiskellaan aina kun jaksetaan. Huomenna sokerirasituskoe, parit virtsakokeet, kilpirauhaskoe, eli sairaalassa sitten pötkötellään. eikun odottelemaan huomista.
helei
maanantai 11. heinäkuuta 2011
rv 25+0
tänään kävin ultrassa ja voi kuinka rennot aamupäivän jumpat siellä olivatkaan käynnissä! arvon vauva haukotteli ja rapsutteli naamaansa. minun pitää mennä sokerirasitukseen tässä parin viikon sisään, että sitä odotellessa. vauvan paino oli tänään 781g, aivan oikean verran lääkärin mukaan.
vauvan potkut ovat voimistuneet voimistumistaan ja jonkinlainen vuorokausirytmi alkaa olla selvillä: aamukemut aina tuossa 9-10 aikaan ja iltakemut 10 eteenpäin. päivisin ei aina ehdi tunnustella (seistessä ei juurikaan tunnu vielä mitään, paitsi nälkä) mutta yleensä hereillä ollaan silloin kun meillä on menossa kesäteatteriesitys noin puolessa välissä. tämä vauva onkin teatterissa mukana jo pienestä pitäen.
kohdunkaula on sen verran pitkä, ettei kuulema ainakaan sen perusteella ole pelkoa ennenaikaisuudesta, hyvä. nyt ollaan kuulema niillä viikoilla, että elämismahdollisuudet on saavutettu, mikäli syntyisi nyt mahtaisi tulla terveysongelmia, mutta todennäköisesti jäätäisiin jo eloon.
hyviä kasvuja vauva ja kovia potkuja!
vauvan potkut ovat voimistuneet voimistumistaan ja jonkinlainen vuorokausirytmi alkaa olla selvillä: aamukemut aina tuossa 9-10 aikaan ja iltakemut 10 eteenpäin. päivisin ei aina ehdi tunnustella (seistessä ei juurikaan tunnu vielä mitään, paitsi nälkä) mutta yleensä hereillä ollaan silloin kun meillä on menossa kesäteatteriesitys noin puolessa välissä. tämä vauva onkin teatterissa mukana jo pienestä pitäen.
kohdunkaula on sen verran pitkä, ettei kuulema ainakaan sen perusteella ole pelkoa ennenaikaisuudesta, hyvä. nyt ollaan kuulema niillä viikoilla, että elämismahdollisuudet on saavutettu, mikäli syntyisi nyt mahtaisi tulla terveysongelmia, mutta todennäköisesti jäätäisiin jo eloon.
hyviä kasvuja vauva ja kovia potkuja!
maanantai 4. heinäkuuta 2011
rv 24+0
No niin, taas uusi viikko alkoi, mahtavaa!
Sitähän minä tulin tänne vain kirjoittamaan, että mahassa kasvaa niin kylttyrelli, niin kylttyrelli vauva, eilen alkoi armoton potkiminen kun oltiin yhdessä konsertissa, jossa lauloivat oopperalaulajat! Miesääni oli varmaankin juuri miellyttävältä korkeudelta vauvalle, sen verran reippaasti kun potki.
Nero se on.
Sitähän minä tulin tänne vain kirjoittamaan, että mahassa kasvaa niin kylttyrelli, niin kylttyrelli vauva, eilen alkoi armoton potkiminen kun oltiin yhdessä konsertissa, jossa lauloivat oopperalaulajat! Miesääni oli varmaankin juuri miellyttävältä korkeudelta vauvalle, sen verran reippaasti kun potki.
Nero se on.
lauantai 2. heinäkuuta 2011
rv 23+5
No niin, aika kuluu ja täällä ollaan.
Viime viikon neuvolassa huomattiin, että raudat on ihan vallan anemian puolella, ja eikun rautalisää syömään. Sydänäänet kuului niinkuin pitikin ja kohdunpohjan korkeus huiteli aivan omilla lukemillaan yläkäyrän päällä. Neuvolantäti sanoi, että ennustelisi lähemmän neljä- kuin kolmikiloista tulokasta. Minen usko. Tässä vaiheessa on kasvu kuitenkin ollut ultrissa juurikin kohdillaan eikä siellä olla oltu sen isompia kuin kuuluukaan. Jospa minä nyt vaan satun olemaan sen mallinen, että tilaa on ruhtinaallisesti kasvaa nimenomaan uloispäin.
Painoa oli tullut joku sata grammaa per viikko ylimääräistä, mutta se on kyllä johtunut juurikin siitä, etten ole jaksanut käydä missään lenkillä. Tälläkin hetkellä on lämmintä varjossa +27'C, eikä kello ole paljoakaan päälle 10 aamulla. Neuvolan jälkeen olen yrittänyt skarpata liikkumisen kanssa, ja kun nyt työkiireetkin helpottavat ja raudat saadaan oikeille tasoille, alkaa jaksaa jo liikkuakin. Voi sauvakävely, ystävistäni parhain. Kuinka voikaan olla niin nerokas liikuntamuto, nolo ehkä, mutta nerokas. ei tarvitse kävellä kauhean pitkää matkaa, kun sauvat tehostavat liikettä sen verran. Muutaman kilometrin lenkit 3-4 kertaa viikossa, niin voi sanoa edes liikkuvansa sen mitä on suosituskin.
Käpy on potkiskellu silloin kun on huvittanut. Tällä viikolla arvon vauva on oppinut, että molemmilla jaloilla voi potkia vuoronperään. Herranjumala kuin fiksu lapsi: sarjapotkuja yksittäisten potkujen sijaan! Nero siitä tulee. Muutaman kerran teatteriharkoissa käpy on potkaissut muutaman kerran juuri silloin kun arvon tuleva iskä on lausuntu omia replojaan, minä uskon ja toivon että se alkaa tunnistaa ääniä.
Jossain sanottiin, että näillä viikoilla voi alkaa tuntea vauvansa luonteen, onko tulija villikko vai rauhallisempi. Minä en oikein vielä usko tähän, eiköhän siellä vielä mahduta pyörimään niin, ettei kaikkia liikkeitä aina tunnu, eikä niistä voi sen takia vielä päätellä juuri mitään.
Potkut ovat kyllä jo sellaisia, että ne näkyvät ulos ja tuntuvat kyllä jo isälle ja muille kokeilijoille jo monetta viikkoa. Siinä neuvolasta saadussa vau:n vihkossa sanottiin, että isä voi alkaa tuntea liikkeet viikolla 28, MITÄ?! Kuinka se on mahdollista, meillä on tuntunut siis jo useamman viikon. Mahtavat reisilihaksen kävyllä, kenties pikaluistelija ainesta?
Mahaa on välillä viillellyt kuin puukolla vedettäisiin, mutta juurikaan muita vaivoja ei ole ollut. Onneksi.
Viime viikon neuvolassa huomattiin, että raudat on ihan vallan anemian puolella, ja eikun rautalisää syömään. Sydänäänet kuului niinkuin pitikin ja kohdunpohjan korkeus huiteli aivan omilla lukemillaan yläkäyrän päällä. Neuvolantäti sanoi, että ennustelisi lähemmän neljä- kuin kolmikiloista tulokasta. Minen usko. Tässä vaiheessa on kasvu kuitenkin ollut ultrissa juurikin kohdillaan eikä siellä olla oltu sen isompia kuin kuuluukaan. Jospa minä nyt vaan satun olemaan sen mallinen, että tilaa on ruhtinaallisesti kasvaa nimenomaan uloispäin.
Painoa oli tullut joku sata grammaa per viikko ylimääräistä, mutta se on kyllä johtunut juurikin siitä, etten ole jaksanut käydä missään lenkillä. Tälläkin hetkellä on lämmintä varjossa +27'C, eikä kello ole paljoakaan päälle 10 aamulla. Neuvolan jälkeen olen yrittänyt skarpata liikkumisen kanssa, ja kun nyt työkiireetkin helpottavat ja raudat saadaan oikeille tasoille, alkaa jaksaa jo liikkuakin. Voi sauvakävely, ystävistäni parhain. Kuinka voikaan olla niin nerokas liikuntamuto, nolo ehkä, mutta nerokas. ei tarvitse kävellä kauhean pitkää matkaa, kun sauvat tehostavat liikettä sen verran. Muutaman kilometrin lenkit 3-4 kertaa viikossa, niin voi sanoa edes liikkuvansa sen mitä on suosituskin.
Käpy on potkiskellu silloin kun on huvittanut. Tällä viikolla arvon vauva on oppinut, että molemmilla jaloilla voi potkia vuoronperään. Herranjumala kuin fiksu lapsi: sarjapotkuja yksittäisten potkujen sijaan! Nero siitä tulee. Muutaman kerran teatteriharkoissa käpy on potkaissut muutaman kerran juuri silloin kun arvon tuleva iskä on lausuntu omia replojaan, minä uskon ja toivon että se alkaa tunnistaa ääniä.
Jossain sanottiin, että näillä viikoilla voi alkaa tuntea vauvansa luonteen, onko tulija villikko vai rauhallisempi. Minä en oikein vielä usko tähän, eiköhän siellä vielä mahduta pyörimään niin, ettei kaikkia liikkeitä aina tunnu, eikä niistä voi sen takia vielä päätellä juuri mitään.
Potkut ovat kyllä jo sellaisia, että ne näkyvät ulos ja tuntuvat kyllä jo isälle ja muille kokeilijoille jo monetta viikkoa. Siinä neuvolasta saadussa vau:n vihkossa sanottiin, että isä voi alkaa tuntea liikkeet viikolla 28, MITÄ?! Kuinka se on mahdollista, meillä on tuntunut siis jo useamman viikon. Mahtavat reisilihaksen kävyllä, kenties pikaluistelija ainesta?
Mahaa on välillä viillellyt kuin puukolla vedettäisiin, mutta juurikaan muita vaivoja ei ole ollut. Onneksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)