23.06.

Juhannus on nyt sitten vietetty vuoden 2013 osalta. Oltiin mummolassa koko perheen ja suvun kesken, grilliä, rantasaunaa, kokkoja ja lämmintä. Hyvä juhannus. Olavi oli jättisöpö farkkuhaalareissa ilman paitaa, kesämiehistä paras. Olavi taisi muutenkin nauttia seurasta, Pepe (enonsa) oli ensimmäinen sana  molempina aamuina, leikittäjiä riitti kummeista mummooon, ukkiin ja täteihin. Iso on suku. Ja yhdet kihlatkin muuten juhlittiin, hurraa!

Olavi on muuten tällä hetkellä ensimmäistä kertaa yökylässä mummon ja ukin luona. Hurjaa, vähän kyllä itketti autossa. Ai että, nyt sitten olisi ollut ilta aikaa käydä parisuhteen hoitamiseksi vaikka syömässä yhdessä, mutta ei, mitä tekee arvon tomi? Pelaa kaverinsa kanssa meillä nörttikorttia. Idiootti.

Saa nähdä kuin hra poika pärjää yökylässä, hyvin varmastikin, mutta saa kai sitä silti jännittää? Onneksi purin jännitystä jo ajamalla nurmikot, leikkelemällä saksilla ne joita ei leikkurilla saanut ja huomenna olisi tarkoituksena siivota vaatehuone. Oh joy.

Kuvia sitten joskus kun niitä saan.

18.06.2013

Joo-o. 

Eipä oikein kuulu muuta kuin kaikkea turhaa :) huomasin, että me&i-merkillä on kesätarjouksessa yrmysammakko takapuolessa-haaremihousut lapselle. En kestä, pakko saada, hintaakin vain 16€, en oikeasti kestä. Armoton myyjien metsästys facebookissa. Etsivä löytää -onneksi-ja taitavat olla jo kohta tilauksessa. Tätä tänään.

Viime päivien sää ei ole enää tukenut juurikaan rannoilla hengailua, paitsi runsaissa vaatekerroissa, joten on tullut hommailtua vähemmän kesäisiä asioita:rippijuhlissa vierailua, soittelua (soittimilla), ja oltsun pussailua; ja tietenkin pyöräilyä. Ei pidä unohtaa pyöräilyä. Asetin tavoitteeksi, että viikottain tulisi pyöräily kilometrejä ainakin 30 (muistaakseni) ja viime viikolla tavoite taisi täyttyä jo kahdessa päivässä. Betonireidet, pian tavataan huoh. Eilen pyöräiltiin Olavin kanssa vajaat 10km sadetutkaa uhaten, tänään tuli toiset inasta vaille 10km, kumpanakin päivänä olisi tullut enemmän, mutta tyhmä sade on sotkenut suunnitelmia ja molempina päivinä urhea ratsuni polkupyörä, poikani Olavi ja minä itse olemme tulleet kyydityksi kotiin autolla sateessa, kiitos iskän. Huomenna skarppaan, ja koetan sään salliessa nukuttaa Olavin vaunuihin ja pyöräillä iltapäivällä keskustaan ja takaisin, josta tulisi se 10km. Sepäs tekisi vasta poikaa, nimittäin voi tätä turvotuksen määrää hyi yäk. Hormoonit haistakkee paska. Paino on harvinaisena turvotuksettomana päivänä siellä miinus 9 tuntumassa. tokko muutosta on tapahtunut kumpaankaan suuntaan merkittävästi, Paitsi tänään kun mittasin painoa sairaalalla oma terveys-pisteessä. Tyhmä vaaka, joka näytti sitä miinus 5,VAIN miinus 5. Mutta kylläpä muuten turvottaa taas koko päiväisesti ja mahakaan ei toimi. Niin. Olla nainen - oh joy. Ps. En ole raskaana, vauvakuumekin meno jo ohi, tämä on vain normiturvotusta.

Olavilla on viime aikoina ollut hillitön tarve olla kainalossa, ja se tarve osoitetaan selvästi: minun, tai kenen vaan herra haluaa,käsi vedetään Olavin toimesta herran itsensä ympärille. Yksi päivä nukahtaminen sujui vasta kun Olavi oli vetänyt minun kasvot lähelleen, nenä nenää vasten.  Söpö poika.

Kesästä muuten vielä, on luvattu lämpenevää jo Juhannukseksi, hurraa!

Ja sitten ikävämpi asia, miun mummo Hörö on joutunut sairaalaan, on ollut siellä jo pari viikkoa, nyt jännitetään vain sitä mikä siellä keuhkoissa painaa. Not like.

 

Loppuun iloisempi asia (pitää yrittää pysyä suht positiivisena): vuosien etsintöjen jälkeen löysin vihdoinkin banaanikotelot. Elämäni paras päivä!

Ps. POTTA. Oikeasti, millä ne teidän vuotiset ja sitä nuoremmat muka ovat oppineet käyttämään pottaa, en ymmärrä. Ei olavilla kiinnosta koko asia kirjaimellisesti paskan vertaa. Yhden pissin teki pottaan ja pissi seuraavana aamuna matolle. Oikeasti muut ja muiden ihmelapset. Onneksi Olavi on söpö.

Maisa

09.06.

Voi alkukesän helteitä. Lämpötilat ovat hiponeet lukuja, joita ei muistanut talvella olevankaan (muita kuin miinus alkuisina. Näinä mahtavina päivinä olen saanut selville sen, ettei Olavi pala ainakaan helposti, että lapsen ruskettunut niska on supersöpö ja että kyllä kesä on kova sana. Viimeisen jo tiesinkin, muistan sen joka kesä uudestaan.

Hei jälkihuomautus:tyhmä bloggeri kun ei nyt jostain syystä toista kuvia yhtä laadukkaina kuin normaalisti. Angst.

Asiaan. Poikani Sir Olavi on oppinut näinä helteisinä päivinä vaikka mitä, tässä kerrottakoon ne mitä muistan tällä hetkellä:

-riemastuttavan murteellinen "männään"

-jos haluaa johdattaa jonkun jonnekin, voi otta tätä sormesta kiinni ja näin auliisti opastaa haluamaansa paikkaan. Usein käytetty kikka.

-kaakka (karkki)

-yhtenä yönä olavi heräsi omasta "sivuvaunustaan" kiipesi keskeen ja veti minun käteni itsensä ympärille

-tänään hra sanoi dyd (dude, mallista, tokko merkitystä älyää)

-kiitos ja ole hyvä (titos, oe hyvä), päivittäisessä käytössä, usein hämmentävissä tilanteissa

-auton matkiminen

-popo (mopo)

En minä nyt tähän hätään muita yksittäisiä juttuja muista. Ylipäätään hra on alkanut jutella enemmän, omin sanoin ja laulellen, ja tämä puhumisen pälpätys on tullut jotenkin aivan yht'äkkiä. Nyt pyöräillessä istuimesta selän takaa kuuluu ihmeellisiä asioita ja lauleskelua. Oi sellaisten hetkien onnea kun maailma (tai ainakin Joensuu) on niin vihreä kuin voi vain olla, aurinko paistelee lehtien lomasta, lomalla on itsekin, on lämmin, pyöräillään metsäteitä ja lapsi laulelee pyörän kyydissä. Onneksi moiset hetket monesti päättyvät siihen, että Olavi haluaakin pitää käsiään satulalla, ja joudun polkemaan hiki pöässä seisaaltaan meidät kotiin. Ei käy arki liian lällyksi. Pyöräily on kyllä muuten Olavin mielestä mahtavaa, koska vaan ollaan valmiita lähtemään pyöräilylle. Hyvä niin, pakko koettaa ehtiä pyöräillä, että tulisi liikuttua kesällä johdonmukaisesti. Tosin painon suhteen sellaista, että miinus ysissä on pysytty, huolimatta esimerkiksi ylioppilasjuhlista. Olen yrittänyt pyöräillä tai kävellä vaunujen kanssa viikottain ainakin sen 20km, ja tulee kyllä tosi kevyesti täyteen tuo. Hieno homma.

Kesän suhteen ei ole vielä paljoa tuota pyöräilyä suurempia suunnitelmia, kilon jos laihtuisi :D

Tähän kesään liittyy seuraavia ajatuksia:

-se pyöräily, tai rutiininen liikunta yhdessä Olavin kanssa ylipäätään.

-painoa jos vielä putoaisi niin ois mahtavaa

-ilosaari

-korkeasaaressa käynti olisi kiva ylläri

Ilosaarirokkiin liittyy seuraava uusi asia:olavi on rokin aikana yökylässä mummon ja ukin luona.yökyläilyä kokeillaan harjoitukseksi luultavasti parin viikon päästä, mikä onkin hyvä juttu, koska ensinhän olavi oli tarkoitus olla mummon ja ukin luona rokkila-su, mutta mummo olikin suunnitellut yökyläilyn kestävän la-ma! Herranjumala. Saa nähdä, luultavasti minulla jännittää enemmäin kuin muilla yhteensä.

Ps.koetan taas skarpata kirjoittelu-tiiviyden suhteen

Seuraava ps. Ostin hralle uv-puvun (ei näy kuvissa, niissä vielä vain liian pieni uikkari viime kesän jäljiltä).kuin voi lapsi olla sporttisen näköinen.

Viineinen ps. Olavi on kasvanut todistettavasti pituutta: enää ei ahdu kävelemään avonaisen jääkaapin oven alta. Tämä huomattiin siperia opettaa-metodilla. Otsaan ei kuitenkaan tullut kuhmua.

Heippa nyt

Maisa