taidot ja ruoista ja aurinko

se on muuten kesäinen päivä taas, mah-ta-vaa!

Tänään ollaan käyty jo koko perheellä kävelyllä ja sitten toistamiseen ulkona vähän syömässä voikukkia ja sen lehtiä (vain Olavi söi) ja sitten ollaan kehystetty herran värikylpykuvat ja aurinko se vain paistaa ja elämä on ihanaa. Jostain syystä tavallista ihanampi arki.

eilisen päikkärit. pylly pystyssä nukkuminen on täten vakiintunut tähän talouteen.

Joo, mie ajattelin tähän nyt vähän listata summittaisesti noita olavin osaamia asioita, huomasin, etten ole muistanut niitä kirjata ylös vauvakirjaan, joten täältä jostain ne täytyy sitten tulevaisuudessa kovalla hommalla kaivaa esiin...paitsi ehei, minä kerään ne tähän yhteen päivitykseen, WOU kuin kätevää :D

siis, 

mahalleen kääntyminen 4kk 4pv

konttaus-asentoon nousu 5kk 3vko

konttaus 6kk 2vko

istumaan nousu itse ja istuminen tukevasti 6kk (+2vko)

seisomaan nousu 7kk 2vko

hitaasti kävelyä tukea pitkin (sivuttaissuunnassa) 7kk3vko

niin, kieriminen ja ryömiminen ovat jääneet kokonaan välistä, liian hidasta olavin mielestä, arvaan ma.

 

kyllä tuo aika rientää, tämä tiedoksi jos joku ei ole vielä tuota asiaa huomannut. Sunnuntaina tulee täyteen jo kahdeksan kuukautta elämää olavin kanssa. Aivan uskomatonta.

 

kevyen cool ja rento seisoskelu

On muuten kumma jos ei ala tämän perheen ylivoimaisesti suosituin vauva (laadullinen tutkimus, otanta 2) kasvaa pituutta. Nyt ollaan syöty päivittäin aivan käsittämättömiä määriä ruokaa:

aamulla reilu 2dl puuroa

lounaaksi iso purkki lihaa

välipalaksi hedelmä- tai marjamössöä

illemmalla puolikas iso purkki lihaa ja mahdollisesti vielä hedelmää

iltavelliä vaihdellen 2,5dl-3dl

yöllä syöttöjä 1-2

ja väleissä tai aterioiden yhteydessä vielä herran innokkuuden mukaan maitoa, normaalisti päivän aikana ainakin 3 kertaa.

en mie tiedä kuin suuria määriä nuo keskivertaisesti on, mutta meille tuossa on syömistä. oikeasti, mihin kaikki tuo ruoka uppoaa? herra on melkein pelkkää lihasta, paitsi poskistaan.

Muuten niistä hampaista, vaikka olenkin jo pikkuhiljaa vaipunut siihen uskoon, että herra poika on hämmentävä poikkeuksellinen lapsi, jolle ei kasva hampaita lainkaan, saatan olla väärässä. aivan kuin olisin tuntenut kuhmun alhaalla ikenessä, oikealla puolella. jopa herra iskä arveli tuntevansa jotain, ja se on jotain se :)

saa nähdä, kuola vaan lisääntyy määrällisesti ja kaikkea kalutaan, kenties joinain näinä öinä tuo kohouma suurenee ja suurenee ja lopulta sieltä paljastuu hammas? huom. nimenomaan kaikki tuo tulee tapahtumaan yöllä, minulla ei edes ole turhia kuvitelmia siitä, että tähän talouteen hampaat kasvaisivat ilman huutoa.

ja siis, jälleen hampaita, sunnuntaista 8kk päivää ja olavin tädin rippijuhlia odotellessa

maisa