09.06.

Voi alkukesän helteitä. Lämpötilat ovat hiponeet lukuja, joita ei muistanut talvella olevankaan (muita kuin miinus alkuisina. Näinä mahtavina päivinä olen saanut selville sen, ettei Olavi pala ainakaan helposti, että lapsen ruskettunut niska on supersöpö ja että kyllä kesä on kova sana. Viimeisen jo tiesinkin, muistan sen joka kesä uudestaan.

Hei jälkihuomautus:tyhmä bloggeri kun ei nyt jostain syystä toista kuvia yhtä laadukkaina kuin normaalisti. Angst.

Asiaan. Poikani Sir Olavi on oppinut näinä helteisinä päivinä vaikka mitä, tässä kerrottakoon ne mitä muistan tällä hetkellä:

-riemastuttavan murteellinen "männään"

-jos haluaa johdattaa jonkun jonnekin, voi otta tätä sormesta kiinni ja näin auliisti opastaa haluamaansa paikkaan. Usein käytetty kikka.

-kaakka (karkki)

-yhtenä yönä olavi heräsi omasta "sivuvaunustaan" kiipesi keskeen ja veti minun käteni itsensä ympärille

-tänään hra sanoi dyd (dude, mallista, tokko merkitystä älyää)

-kiitos ja ole hyvä (titos, oe hyvä), päivittäisessä käytössä, usein hämmentävissä tilanteissa

-auton matkiminen

-popo (mopo)

En minä nyt tähän hätään muita yksittäisiä juttuja muista. Ylipäätään hra on alkanut jutella enemmän, omin sanoin ja laulellen, ja tämä puhumisen pälpätys on tullut jotenkin aivan yht'äkkiä. Nyt pyöräillessä istuimesta selän takaa kuuluu ihmeellisiä asioita ja lauleskelua. Oi sellaisten hetkien onnea kun maailma (tai ainakin Joensuu) on niin vihreä kuin voi vain olla, aurinko paistelee lehtien lomasta, lomalla on itsekin, on lämmin, pyöräillään metsäteitä ja lapsi laulelee pyörän kyydissä. Onneksi moiset hetket monesti päättyvät siihen, että Olavi haluaakin pitää käsiään satulalla, ja joudun polkemaan hiki pöässä seisaaltaan meidät kotiin. Ei käy arki liian lällyksi. Pyöräily on kyllä muuten Olavin mielestä mahtavaa, koska vaan ollaan valmiita lähtemään pyöräilylle. Hyvä niin, pakko koettaa ehtiä pyöräillä, että tulisi liikuttua kesällä johdonmukaisesti. Tosin painon suhteen sellaista, että miinus ysissä on pysytty, huolimatta esimerkiksi ylioppilasjuhlista. Olen yrittänyt pyöräillä tai kävellä vaunujen kanssa viikottain ainakin sen 20km, ja tulee kyllä tosi kevyesti täyteen tuo. Hieno homma.

Kesän suhteen ei ole vielä paljoa tuota pyöräilyä suurempia suunnitelmia, kilon jos laihtuisi :D

Tähän kesään liittyy seuraavia ajatuksia:

-se pyöräily, tai rutiininen liikunta yhdessä Olavin kanssa ylipäätään.

-painoa jos vielä putoaisi niin ois mahtavaa

-ilosaari

-korkeasaaressa käynti olisi kiva ylläri

Ilosaarirokkiin liittyy seuraava uusi asia:olavi on rokin aikana yökylässä mummon ja ukin luona.yökyläilyä kokeillaan harjoitukseksi luultavasti parin viikon päästä, mikä onkin hyvä juttu, koska ensinhän olavi oli tarkoitus olla mummon ja ukin luona rokkila-su, mutta mummo olikin suunnitellut yökyläilyn kestävän la-ma! Herranjumala. Saa nähdä, luultavasti minulla jännittää enemmäin kuin muilla yhteensä.

Ps.koetan taas skarpata kirjoittelu-tiiviyden suhteen

Seuraava ps. Ostin hralle uv-puvun (ei näy kuvissa, niissä vielä vain liian pieni uikkari viime kesän jäljiltä).kuin voi lapsi olla sporttisen näköinen.

Viineinen ps. Olavi on kasvanut todistettavasti pituutta: enää ei ahdu kävelemään avonaisen jääkaapin oven alta. Tämä huomattiin siperia opettaa-metodilla. Otsaan ei kuitenkaan tullut kuhmua.

Heippa nyt

Maisa