Eipä oikein kuulu muuta kuin kaikkea turhaa :) huomasin, että me&i-merkillä on kesätarjouksessa yrmysammakko takapuolessa-haaremihousut lapselle. En kestä, pakko saada, hintaakin vain 16€, en oikeasti kestä. Armoton myyjien metsästys facebookissa. Etsivä löytää -onneksi-ja taitavat olla jo kohta tilauksessa. Tätä tänään.
Viime päivien sää ei ole enää tukenut juurikaan rannoilla hengailua, paitsi runsaissa vaatekerroissa, joten on tullut hommailtua vähemmän kesäisiä asioita:rippijuhlissa vierailua, soittelua (soittimilla), ja oltsun pussailua; ja tietenkin pyöräilyä. Ei pidä unohtaa pyöräilyä. Asetin tavoitteeksi, että viikottain tulisi pyöräily kilometrejä ainakin 30 (muistaakseni) ja viime viikolla tavoite taisi täyttyä jo kahdessa päivässä. Betonireidet, pian tavataan huoh. Eilen pyöräiltiin Olavin kanssa vajaat 10km sadetutkaa uhaten, tänään tuli toiset inasta vaille 10km, kumpanakin päivänä olisi tullut enemmän, mutta tyhmä sade on sotkenut suunnitelmia ja molempina päivinä urhea ratsuni polkupyörä, poikani Olavi ja minä itse olemme tulleet kyydityksi kotiin autolla sateessa, kiitos iskän. Huomenna skarppaan, ja koetan sään salliessa nukuttaa Olavin vaunuihin ja pyöräillä iltapäivällä keskustaan ja takaisin, josta tulisi se 10km. Sepäs tekisi vasta poikaa, nimittäin voi tätä turvotuksen määrää hyi yäk. Hormoonit haistakkee paska. Paino on harvinaisena turvotuksettomana päivänä siellä miinus 9 tuntumassa. tokko muutosta on tapahtunut kumpaankaan suuntaan merkittävästi, Paitsi tänään kun mittasin painoa sairaalalla oma terveys-pisteessä. Tyhmä vaaka, joka näytti sitä miinus 5,VAIN miinus 5. Mutta kylläpä muuten turvottaa taas koko päiväisesti ja mahakaan ei toimi. Niin. Olla nainen - oh joy. Ps. En ole raskaana, vauvakuumekin meno jo ohi, tämä on vain normiturvotusta.
Olavilla on viime aikoina ollut hillitön tarve olla kainalossa, ja se tarve osoitetaan selvästi: minun, tai kenen vaan herra haluaa,käsi vedetään Olavin toimesta herran itsensä ympärille. Yksi päivä nukahtaminen sujui vasta kun Olavi oli vetänyt minun kasvot lähelleen, nenä nenää vasten. Söpö poika.
Kesästä muuten vielä, on luvattu lämpenevää jo Juhannukseksi, hurraa!
Loppuun iloisempi asia (pitää yrittää pysyä suht positiivisena): vuosien etsintöjen jälkeen löysin vihdoinkin banaanikotelot. Elämäni paras päivä!
Ps. POTTA. Oikeasti, millä ne teidän vuotiset ja sitä nuoremmat muka ovat oppineet käyttämään pottaa, en ymmärrä. Ei olavilla kiinnosta koko asia kirjaimellisesti paskan vertaa. Yhden pissin teki pottaan ja pissi seuraavana aamuna matolle. Oikeasti muut ja muiden ihmelapset. Onneksi Olavi on söpö.
Maisa
Pyöräily. <3 Mulla on onneksi hyvä työmatka (18km edes takaisin) että se riittäisi hyvin jos kävisi useampana päivänä viikossa töissä. Ei tarvitsisi ajatella sitä että makaa kotona lattialla/sohvalla/sängyssä loput päivästä koska on kuitenkin tehnyt jotain. :D
VastaaPoistaMeidän vaaka näytti tänä aamuna iloisia uutisia. Painoin alle 57 kiloa!! Tosin se nyt johtui tasan siitä että olen syönyt muutaman päivän huonosti koska olen flunssassa eikä mikään tunnu maistuvan eikä oikeasti ole edes nälkä. Kiersin jopa kaverini irtokarkkipussin skä kieltäydyin suuresta herkustani, juustonaksuista.
Koetetaan opettaa Kettua myös potalle. MEillä se nököttää keskellä olkkarin lattiaa ja käyn itse siinä välillä istumassa sihistellen ja pissaa hokien. Viimeviikolla hän kävi siinä itse kerran pissalla jonka jälkeen me kaikki taputettiin hänelle ja kehuttiin kovasti. Siitä meni ehkä puoli tuntia kun hän otti ja kakkasi keittiönpöydän alle ja siitä seuraavana kovasti suojelemalleni sohvalle pääsi pissa..
Tsemppiä! :D Ollaan ihan samoilla tilanteilla pottaamisella. Ei siitä tunnu mitään tulevan, vielä. Mutta kylllähän mekin ollaan joskus se opittu joten ei luovutusta vielä.