uuh, meilläkin oli vappu ja miniloma

Niin, aivan uskomatonta, täälläkin on ollut vappu :)

 Mutta vappuakin olennaisempaa oli se, että sir Olavi on täten matkustanut ensimmäistä kertaa toiselle puolelle Suomea, ja tulipa siinä käväistya Tukholmassakin, ja sitten oli vielä vappukin! Voi veljet hulinan ja junassa istumisen määrää...

Junamatka täältä Helsinkiin kestää luonnollisestikin muutaman tunnin (menomatka taisi olla vähän reilut 4h, ja paluumatka tunnin pidempi), mutta yllättävän kivuttomasti se meni. Juna oli mitä luultavimmin Olavin mielestä vain tylsä huone. Meillä oli molempiin suuntiin mennessä perhehytti, jossa oli paikkoja neljä, mutta voi mitä luksusta, matkustimme vaunussa keskenämme, ja koska vaunutkin mahtuivat hyttiin, sai herra Olavi nukkua vaunuissa sen hetken kun siltä tuntui. Iltaunille junassa ei oikein osattu ruveta ;tai maltettu; ja muutenkin koko reissun aikana taisivat jäädä päikkärin vähille, ei malttanut nukkua tuo tuotos.

huom. päällä äitiyspakkauksen rumin body, KAIKKI on pyykissä reissun jäljiltä, mahtavaa!

Tukholmassa myö käväistiin katsomassa kenties tulevien Olavin appivanhempien matalaa majaa (Kuninkaanlinna) ja muuten vain hengailtiin kaupungilla, ja voi veljet kuin hienon käsityöläisen ompeleman hatun Oltsulle löysin, katsokaapas tätä:

Voi vieläkin vaan veljet, ja otinpa ja ostin Olaville vielä vappuaaton kunniaksi toisenkin hatun, tämän Helsingistä:

 

 

Tuosta Marimekon hatusta kyllä kannatti totisesti maksaa (ainakin vielä tuntuu siltä, jäi rahaa ruokaankin ::) ) sen verran paljon iloa se minulle tuottaa.

Mutta siis, reissuttu on ja kivaa oli, vappuna oltiin mummon ja ukin luona vappumarssilla, syötiin munkkeja ja juotiin simaa ja sau-not-tiin jo rantasaunassa, mahtavaa!

Aurinko paistaa ja on jo toukokuu, elämäni kevät. Olavi nukkuu iskän kainalossa, muutenkin reissulla oli söpöstävä vaikutus, koska herra poika on suostunut nukahtamaan vain syliin ja nukkuu mieluummin vain kainalossa. Supersöpis. 

Olavi varmaan lähtee konttaamaan ihan lähipäivinä, tänään jo muutaman kerran ymmärsi liikuttaa käsiään ja jalkojaan samaan aikaan, huh siis, ja muutenkin kovasti ollaan keksitty uutta, nyt noustaan konttausasennon lisäksi sellaiseen kolmioasentoon, kämmenet maassa, pylly pystyssä ja jalkapohjat maassa, dude, minullakin meinaa sattua mennä moiseen asentoon...

ja tästä muuten päästään vielä pystympään, herran jestas!

Istumista tuettakin on harjoiteltu kovasti, ainakin tänään muskarissa Olavi istuskeli lattialla jo paremmin kuin ennen, miun jalkojen hiukkasen tukemana kuitenkin, mutta silti. Istui itse-tuo minun vauva, ja kohta konttaa- vasta syntynyt vastasyntynyt. Ei se enää vauvalta tunnu, paitsi silloin kun se tuhisee kainalossa. Vo aika kun kulut niin nopeasti.

Kohta vaihtamaan koko perheen voimin (eli iskä vaihtaa, myö hengaillaan) talvirenkaan pitkän vitkuttelun päätteeksi

Hei hyvää elämänne kevättä!