keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

17.07.2013

Kyllä, olemme hengissä! En syytä tästä hurjan pitkästä tauosta edes kiirettä, ei vain ole tullut kirjoitettua, olen nolifeteölyt muuten: lukenut muiden blogeja, noin kaikki mahdolliset fok it-sarjakuvat netistä, nähnyt kaiken mitä facebookilla on ollut tarjottavanaan ja ennen kaikkea ollut Olavin kanssa. Time well spent.


Tässä välissä olemme vierailleet isomummolassa (työleirillä), uineet roimasti, viettäneet ihanaa arkea ja kylläpä muuten Olavi oli viime viikonloppuna kaksi (2!) yötä hoidossa mummon ja ukin luona Ilosaarirokin ajan. Vanhemmat vapaalla ja Olavi lomalla vanhemmista, awesome.

Yökyläily oli mennyt mallikkaasti, hra oli oppinut rutosti uusia sanoja, joita muutenkin tulee koko ajan lisää suorastaan hirvittävällä vauhdilla. Mummolassa ei ollut ilmennyt uhmaista kiukkua kuin kaksi hassua kertaa (unilta herätessä plus pyyhittäessä ruokaa naamalta) eikä kummankaan kesto ollut paha. Ei ole reilua sanonpahan vaan, muistellen sitä huutoa ja kiukkua, joka raikui kotiintulo-iltana. Huoh. Mutta hyvä tietää ettei yökyläilyssä ole ongelmaa.


Siis, sanoja on tullut lisää, mopolla Olavi on oppinut ajamaan niin, että vauhdin potkimisen jälkeen hra älyää nostaa jalkansa mopon kyytiin ja antaa mopon liukua eteenpäin. Nero se on.

Mitäs  mitäs mitäs muuta? Rokki oli mahtava ja ylihuomenna lähdetään kylpylään minikesälomalle. Onneksi minulla on flunssa, ettei kaikesta vain pääsisi nauttimaan.


Tänään täyttyi Olavin elämän ensimmäiset 1vuotta ja vielä 9kuukautta päälle. Nyt täällä sitten asuu pälättävä (ei vielä lauseita), vauhdikas, pyöräilyä rakastava, ei pottaa käyttävä, isomman pojan näköinen lapsi, joka sotkee, kokeilee vanhempiensa hermoja ja välillä tekee mitä lystää. Viime viikolla olin aivan varma, että nyt se uhka sitten alkoi, mutta syön sanojani vielä, veikkaan kuitenkin normikiukkua, mahdollisesti puhkeavaa hammasta ja ylipäätään huonoa päivää, sekä äidillä että lapsella.


Ensi viikolla sitten kesäteatteriin katsomaan Peter Pania, sitä ennen kylpylään, mahdollisesti käydään myös kadottamassa olavi Hoploppiin (luultavasti joudun raahaamaan olavin ulos niitä putkia pitkin. Voi kunpa en jäisi takamuksesta kiinni minnekään mutkaan). Ensi viikolla olisi yhdet häät ja sittenpä pitäisikin alkaa jo tietää työasioita. Voi ahdistus.

Ahdistuksesta puheen ollen:paino. Siellä se liikkuu, veikkaisin että normipaino on noussut/pudonnut siitö -9kg sta -7,5kg, mutta hra perheemme iskän mukaan en ole lihonut, kenties jotkin mystiset lihakset ovat alkaneet painaa enemmän. Tai sitten läskiä. Hyi tätä kesän turvotusta, palatakseni aiempaan, saman vaatteet sopivat, joten tuskin huomattavaa lihomista on tapahtunut alkukesästä. Se riittäköön. Viime viikkoina on tullut pyöräiltyä ja viime päivinä olen yrittänyt myös vähän kävellä, se kun ilmeisesti olisi tehokkaampaa. Olen vähän listannut ylös pyöräiltyjä kilometrejä, huomautan jo etukäteen, että kuulostavat mahtavimmilta määriltä kuin ovatkaan. Tokko pitäisi lihoa, en ole syönyt mitenkään aiemmasta poiketen (paitsi yhtenä päivänä laskin kaloreita. Voi pitkökestoisuus)

Kesäkuun viimeinen viikko
Ma 16km
Ti 20km
Ke 16km
To 24km
La 16km

Ma 1.7 20km
To 4.7 13km
La 6.7 12,8km
Su 7.7 28km
Ma 8.7 17km
Ti-pe ei hajuakaan
La 13.7 10km
Su 14.7 10km
(Rokkiviikonloppu, voi veljet kuin paljon noiden päälle tuli kävelyä)
Ti 16.7 15km (kantorepun kanssa pitkospuilla 2,5km)

Mie ole jo jotenkin itse sokaistunut näille liikkumisille. Pitäisi ehkä vaan kävellä enemmän, se tuntuukin jossain, varsinkin vaunujen kanssa.



Nyt nukkumaan, Olavikin jo uuvahti sohvalle, tavoistaan poiketen. Helei


Maisa


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti