Wuhuu yksi vuotta (ja risat), uptaded

Ja niin minun vauva, joka vuosi sitten oli niin pieni ja punainen (varmastikin oikeasti keltainen, ne bilirubiiniarvot, nepä ne(Emt kuin kirjoitetaan)). Olavi oli niin pieni ja tomi ei ensimmäisenä yönään sairaalassa halunnut ruveta nukkumaan, piti vain olevia sylissä ja katseli.minä en väsymyksestä ja hämmennykseltäni älynnyt, että vauvalta pitäisi vaihtaa vaippaa. Sanoin vain hoitajan asiaa kysyessä että ajattelin vaihtaa kohta, jonkun muun homman jälkeen.odotin sairaalassa kokoajan tietoa siitä koska päästään kotiin, jossa ei tartte tallustella yöllä maitohuoneeseen ja jossa saa syödä kun huvittaa. Ja sitten myö päästiin kotiin, Olavin ollessa neljä päivää. siitä se arki sitten alkoi oikeasti.

Voi kuin siitä voi olla jo vuosi? Vastahan myö ensimmäistä kertaa lähdettiin Olavin kanssa kävelylle tai kauppaan,ja minua jännitti niin,kilpailtiin siitä kumpi saa työntää vaunuja tai kaupassa kärryjä :)

Tuossa se sama silloinen karhupukuinen poika nyt telmuaa sohvalla eikä suostu nukahtamaan,kynsii vaan väsymyksissään (voi tätä iloa) yöllä herää ja rauhoittuu heti kun pääsee keskeen,haluaa olla kainalossa.

Olavi on innostunut viime aikoina entistä enemmän soittimista, suosikkeja ovat piano, oma ukulele ja syntymäpäivälahjaksi saatu rumpu.

1-vuotias Olavi tykkää hävittää tuttejaan ympäri asuntoa. Tasaisin väliajoin niitä etsitään täällä ympäri kämppää, vain jotta nuorimies saisi ripotella ne uudestaan uusiin jänniin paikkoihin. Jänniä paikkoja ovat tietty kaikki paikat joihin äitiin ja iskän mielestä ei välttämättä kannattaisi nuoren tutkimusmatkailijan perehtyä.

Olavi on myös oppinut kävelemään, vaikka konttaaminen onkin vielä pienelle miehelle mukavampaa.kävely kuitenkin kiinnostaa kokoajan enemmän ja enemmän.

Hei uuh muuten,myö käytiin Olavin syntymäpäivän kunniaksi illalla koko perhe (plus hitsisti tätejä ja Enoja extended -Konsta ja Laura) katsomassa kaupunginteatterilla lyhyitä improja,jossa arvon taiteilijat valitsivat Olavin merkittäväksi henkilöksi joka otettiin eteen ja jolle improvisoitiin onnittelunalladi, jossa huomioitiin myös Olavin tykkäysasia rumpu. Olavi vain istui ellin sylissä ja kuunteli.kova teatterissa kävijä on muutenkin,eilen oli vuorossa viiru ja pesonen,vähän pelotti alussa,mutta pistän sen sen piikkiin että istuivat eturivissä,jossa voikin olla pelottavaa :)

Olavi nukahti,tuhisee tuossa iskän sylissä,eli oiva hetki mennä syömään,,jos joku miettii taaperolle hyvää lahjaa,suosittelen wheely buggeja,meille ostettiin leppis,osittain pakon sanelemana,lehmä olisi ollut siisti,mutta onpahan nyt se alkuperäinen

Nyt syömään,Helei!