maanantai 6. elokuuta 2012

uusi koti ja muuta rytinää

Joo, muutto on tehty ja täällä ollaan! 

Uunissa paistumassa jo omenapiirakkaa, tomi nukuttaa hra olavia takapihalla, aurinko paistaa, on olympialaiset (tosin tällä hetkellä ei tule mitään mielenkiintoista), töissä on ollut ensimmäiset pari päivää lupaavan kivaa, nyt on vielä kaksi päivää vapaata ennenkuin alkaa kaksiosainen päivä harjoituksineen. Tällä hetkellä elämä hymyilee minulle niin maan maireasti!

muutto on siis tehty, ja tämä asunto on kyllä tosi kiva, saunakin lämmitettiin jo tuossa toissailtana, ja kohta saan pyykin kuivumaan pihalle. ei enää hissillä kulkemisia, mahtavaa.

toissayönä, tai oikeastaan -iltana päätin muuten lopettaa yösyötöt, ja suurella kauhulla ja pelolla varustauduin tuleviin öihin, ja taisteluihin tissien  ja putkeen nukkumisen öisestä herruudesta. Noh, minä voitin. Ensimmäinen yö oli helpompi kuin mitä pelkäsin. Syötin olavin yhdentoista aikaan herran nukkuessa (yhdentoista aikaan olen tullut kotiin töistä, siksi moinen aika) , olavi itse heräsi yhden aikaan, iskä otti olavin syliin ja herrat sitten käppäilivät alakerrassa vajaan 45 min, toinen unisena ja toinen noin vain kokoajan itkien. saatte itse arvata kumpi teki kumpaa. lopulta minä sitten otin olavin syliin ja herra nukahti heti, en oikein osannut tulkita yöllä koska loukkaantunut "en saa tissiä, minä haluan tissiä"-itku vaihtui "haluan äidin" -itkuksi.  Olavi sai nukkua yön loppuun meidän keskessä, läheisyyttä ilman tissiä yö siis. No olavi otti ja nukkuikin putkeen puoli yhdeksään, ei heräämisiä wohou!

viime yönä ei sitten enää itkua ollutkaan, olavi havahtui aina välillä ja pyöri kovasti, mutta rauhoittui aina ihan hetkessä. Näiden kahden yön perusteella vieroitus yösyötöistä oli paljon odotettua helpompaa. Yhden yön huudatuksellahan se oli hoidettava, ei tuota millään silittelyillä ja tassutteluilla saisi rauhoittumaan, saman tien kun on ollut tapana nousta istumaan kun kerran herätty on, ja maitoakin tekisi mieli.

Mutta siis, nyt on nukuttu putkeen vailla syöttöjä. Syöttöjä on muutenkin nyt yritetty järkeistää edelleen minun  töitteni takia. Maitoa herra saa aamulla herätessään vähän kahdeksan jälkeen,seuraavan kerran maitoa on kolmen aikaan ja sitten illalla viimeisenä. Väleissä muuta, oikeaa ruokaa. Olaville ei muuten enää meinaa kelvata mössöt, pitäisi saada aina ja kokoajan samaa mitä me syömme, ruisleipää on nyt sitten syöty, samoin kuin jo raejuustoa, ja tänään herra saa perunaa ja kananmunakastiketta. onhan olavi toki kokoajan saanut ns sormiruokaa, mutta nyt sitä sitten siirrytään enemmälti vielä noista mössöistä oikeaan ruokaan paloineen päivineen.

ja vielä asiaa, olavi oppi kiipeämään portaita, eikä siinä kestänyt kuin vajaat puoli tuntia siitä kun olavi oli saapunut tähän kotiin meidän muiden hoidettua muuton (olavi oli muuttopäivänä mummon kanssa 8h, eikä tuntunut tuntuvan missään, iso poika). olavi nousee portaita aika reteästi, ei mitenkään polvien kautta, vaan seuraavalle portaalle noustetaan suoraan jalkapohja. onneksi meillä on portaisiin portit.

seuraavalla kerralla sitten kuvia, nyt piirakka uunista ulos ja pyykit kanssa pihalle kuivumaan.

iloa elämään (voi kunpa ei sattuisi mitään pahaa nyt kun kaikki on niin mallillaan ja onnekkaasti)

maisa

2 kommenttia:

  1. Kuulostapaa kivalle! Töitä on, uusi koti on ja yösyötötkin ovat historiaa. Itse haaveilen kolmekerroksisesta talosta vielä joskus.. Pitää varmaan hommaa itekkin sellaisia portteja.

    Osaako Olavi oikeasti syödä vaikka sitä leipää? Siis silleen että se menee mahaan saakka eikä vaan jää suussa pyöriteltyjä paloja jonnekkin piiloon? Tosi pienenä haluaa syödä "oikeaa" ruokaa. :) Tosin issisko syötti minulle salaa komerossa ruisleipää ennen kun osasin oikeastaan edes kontata. :D

    Omasta mielestä muka kirjoittelin sulle tuohon alempaan postaukseenkin mutta näköjään syystä tai toisesta en olekkaan sitä tehnyt. :D Käy aina hassusti kun luen aina postit mutta jotenkin en vaan saa kommentteja läpi (ehkä siksi että vauva alkaa kitistä ja unohdan mitä olin äsken tekemässä hoh).

    VastaaPoista
  2. Ai niin morrro taas ja tervemenoa jakelemaan meille muille äiti-bloggereille vinkkejä blogimamma ystäväkirjan kautta. Jos et halua tehdä sitä niin ilmoita minulle nii laitan tuon etiäpäin jollekkin muulle. :)

    VastaaPoista