Käpyn odotus osa 1

Käpyn isä:

Aloitamme tämän blogin tallentaaksemme tuntemuksiamme raskauden aikana. Odotamme esikoistamme. Viikkoja on tätä kirjoittaessani kertynyt 8+2. Kävimme tänään ensimmäisessä ultrassa ja kaikki näytti olevan hyvin ja pieni käpy kasvoi äidin kohdussa.

Isäksi tuleminen on uusi ja pelottavakin kokemus, jota  silti odotan innolla, vaikken vielä tiedäkään mitä oikeastaan pitäisi odottaa. On vaikeaa kuvitella itseään isänä, tai meitä vanhempina.


Käpyn äiti?

 Minua vähän kylmää, väsyttää ja kaikista eniten pelottaa. Tämä on siis jo toinen raskaus meille, edellinen meni syksyllä kesken viidennen kuun alussa, eikä syytä löydetty.

Minä tuppaan olemaan taikauskoinen, ja toivon että nyt menisi paremmin kuin viimeksi, ainakin olen onnistunut löytämään muutaman hyvän merkin kuluneista viikoista:
1. viimeksi oli vuotoa rv 6 ja se meni kesken, NYT ei ole ollut
2. viiimeksi alkuraskauden ultrassa laskettu aika siirtyi parilla päivällä ja niskapoimu-ultrassa jo reilulla viikolla eteenpäin, se meni kesken, NYT ar-ultrassa oltiin pikemminkin päivän pidemmällä kuin oli veikattu.

Oireita ei ole ollut kauheasta, vähän vihlontaa silloin tällöin, väsymystä kyllä ja tänään ja eilen ensimmäistä kertaa lievää pahaaoloa, Suomen suurimpia (hurraa!) paukamafinnejä ja päivässä suorastaan mestarillisen paljon rasvoittuva tukka. Liikkua on yritetty muistaa, helpottaisi sitten kaikkea kun jaksaisi päivittäin vähän käveleskellä.

Mitään vauvalehtiä ei ole vielä oikein uskallettu lueskella, mutta ne on kyllä jo kaivettu kaapeista minne ne viimeksi piilotettiin. Minä yritän olla innostumatta vielä kauheasti, viimeksi oli tässä vaiheessa jo ostettu ensimmäisen ultran jälkeen hienoista hienoin muumibody. Nyt maltetaan ja auotaan niitä lehtiäkin vasta niskapoimu-ultran jälkeen, jos siellä kaikki on kunnossa.

Tästä raskaudesta ei ole vielä kerrottu kellekään, jospa sitten 4 viikon päästä kun on käyty seuraavan kerran ultrassa. Voi kunpa kaikki vaan olisi silloinkin hyvin. Miksei voisi olla? Miksei nyt voisi mennä hyvin loppuun asti? Miksi kaiken pitää olla niin kauhean epävarmaa? Sitten kun näistä peloista on päästy (toivottavasti peloille ei löydy syytä seuraavassakaan ultrassa) tulee varmasti uusia. Hyi yäk.

Voi kasva Käpy hyvin ja synny syksyllä terveenä.