Merkkejä lähestyvästä synnytyksestä ei ole juurikaan, eilen yksi kipeämpi supistus ja häpyluuta särkee ajoittain, tänään viimeksi kun koetin vähän provosoida kehoani jumppapalllolla keinuen. Helppoa tämä on ollut, vaivat vähäisiä, mitä nyt viime päivinä olen ollut aika äkäinen. Toisella kerralla tämä syntymän odottaminen on vaikeampaa, olen yrittänyt asennoitua siihen faktaan, että vajaan viiden viikon päästä jotain on siis tapahtunut jokatapauksessa, tuijotan ennemmin sinne kuin laskettuun aikaan. Noo, kaikki mitä tapahtuu ennen tuota heinäkuun ekan viikon loppua on sitten voiton puolella, jos jotain tapahtuu ennen sitä. Neuvolasta kerrottiin ikävä fakta, tilastollisesti toinen menee kuulema useammin yli. Huoh.
Ollo on ruvennut laulelemaan paljon, tosi monet perinteiset lastenlaulut menevät ihan ulkoa, osa leikinkin kanssa! Kesän kunniaksi olavi on leikkinyt naapurin vuotta vanhemman pojan kanssa paljon, menevät leikit hyvin yksiin, mahtavaa elämää naapurustossa.
Nyt en jaksa kirjoittaa muuta, sormet on jo tunnottomat (kävin ostamassa jo rannetuenkin), ilmeisesti tällä kertaa miun armoisia ranteita vaivaa lopun kunniaksi rannekanavaoireyhtymä.
Joo, katsellaan milloin tapahtuu mitäkin, toisella kertaa voi kuulema alkaa ihan ilman ennakkovaroituksiakin, ollostahan meni huomenna vedet.
Viisi viikkoa max!
Maisa ja 38+
Viimeiset viikot odottelu voi olla todella puuduttavaa. ;)
VastaaPoistaMuista myös nauttia, näitä aikoja vielä muistelen haikeudella, sitten kaikki jälleen muuttuu. :)
Meillä ykkönen syntyi melko täsmällisesti kaksi päivää yli lasketun ajan.
Kun taas vuoden ikäerolla kakkonen jäi odotuttamaan itseään ja odotutti kaksi viikkoa yli lasketun ajan, käynnistysaamuna synnytys lopulta käynnistyikin luonnollisesti.
Ei vissiin siis ihan huuhaa puhetta tuo, että toinen raskaus menee todennäköisemmin hieman yli lasketun.
Voimia sinne :)