ulkona paistaa aurinko, talvitakin ja -kengät siirtyvät tänään varaston puolelle ja ja ja kevät on tulossa. Mahtava ilma, voi kun tänään ehtisi kävelemällä hakemana olavin päikkäristä, olisi ihanaa. pienet on ihmisen toiveet.
maha on voinut hyvin ja kasvanut, neuvolalääkäri oli tällä viikolla ja kaikki on kunnossa, lupaili jopa että voisin saada pidettyä painonnousun 15kg, olisi mahtavaa (mutta toisaalta tykkään syödä). Maha taitaa kasvaa vieläkin keskikäyrällä, pari viikkoa sitten oli vallan alakäyrällä, iso ero olavin vastaaviin viikkoihin jos on uskominen sf-mittoja. vauva on ollut aktiivinen, jumppailee aamuisin 8-9 välillä ja illalla myöhemmin makoillessa telkkarin ääressä ja myöhemmin 21-22 kun olen menossa nukkumaan. Olisipa itsekin yhtä aktiivinen, minulla on kuitenkin tiedossa ainakin kolme kaappia, jotka pitäisi raivata kovalla kädellä, pitäisi katsoa olavin pikkuvaatteetkin läpi ja karsia hyllyllä olevia liian pieniksi jääneitä vermeitä.
Ollo on edelleen -wait for it- söpö. Herra on alkanut kysyä lupaa kaikkeen sydäntäsärkevällä tyylillä "äiti saisinko". toissayönä olavi heräsi sivuvaunusängyssään ja lähti kiipeämään meidän keskeen, ollessaan puoliksi miun päällä kysyi "äiti saisinko tulla", herra sai luvan jatkaa kiipeämistään päätyen kainaloon, ihan kiinni.
Olavi on tehnyt hienoja havaintoja elämästä, kuten sen että äitillä on iso maha ja että ollolla ja iskällä on pippeli. Hienoja aikoja. Harmillista on se, että olen ilmeisesti liikaa ääneen pohtinut syömisiäni kotona, koska olavi on pari kertaa sanonut syöneensä liikaa. Voi nakke söpö poika jolla on ihan sopivan kokoinen maha (ja omien sanojensa mukaan iso pippeli huoh).
mie teen nyt jotain ja lähden sitten ulos hurraa. ensi viikolla myö iskän kanssa lähdetään helsinkiin oopperaan, 30 viikkojen paukkuminen lähestyy uhkaavasti ja eipähän muuten ole äitiyslomaankaan kauheasti aikaa enää, ja sitten tulee kesä ja vauva!
maisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti