maanantai 21. lokakuuta 2013

21.10.2013

Kyllä, nakke, poikani, memma, ollo, täytti kokonaiset kaksi vuotta.


Vuosien tuplaantumista juhlistettiin kahdessakin eri otteessa sukulaisten ja kavereiden parissa. Materialistisena saaliina ainakin pipsa possu-juna, kaksi keppihevosta, moottorisaha (kummeilta luonnollisesti), kirjoja, vaatteita ja vaikka mitä. henkisellä puolella saalistettiin lähinnä iloa, stressiä (allekirjoittaneella) ja naurua.


Neuvolassa, uudessa sellaisessa meni hyvin, pituutta oli tullut ennätykselliset yli viisi senttiä (yhteensä mittaa taisi olla reilut 86cm), painoa oli inan verran vaille 12kg, pituudessa mennään -1käyrällä tasaisen varmasti, jopa vähän noususuuntaisesti. Neuvolan naiselle olavi näytti kuinka palloa potkitaan ja kuinka palikoista kasataan torni, sai muuten kaikki ne palikat torniksi, awesome!


Tässä välissä on tullut purettua pinnasänkykin ja hankittua olaville isompien poikien sänky. Tuolla tuo hra toista yötään kuorsaa uudessa sängyssä. Viime yö meni kyllä minulla havahdellessa, odotin kokoajan naken heräämistä ja olin hermoheikko. Kahden yhtäaikaa puhjenneen yläkulmahampaan takia öisin olavi havahtuu kysymään äitiä pari kertaa, voisi mennä jo tämä vaihe jo ohi, olen valmis palaamaan  läpi öiden nukkumiseen. Äitiö ehtii kysyä aamullakin, tosin ehkäpä tämäkin liittyy jotenkin uhmaan.

Uhma on pientä, joistain asioista olavi kieltäytyy, mutta tämä tilanne on täysin siedettävissä. Muutosta odotellessa :D

Puhetta on tullut taas hurjasti lisää, lauseet parantuvat koko ajan ja uusia sanoja putkahtelee päivittäin. Monesti olavi puhu autoista.


Täällä ripsautti lunta olavin syntymäpäivän kunniaksi, seuraavana päivänä satoikin sitten jo ihan kunnolla. Voi talvi ja loppuviikosta ennusteiden mukaan sateineen palaava syksy. Viikonloppuna oli ihana päivä, kuin kevät: aurinko paistoi, taivas oli sininen, puuta valkoisia taivasta vasten, paljasta maata näkyi sieltä täältä lumen alta. Hyvä päivä oli.

Hyvästä puheen ollen, syön nyt suklaata ah. Paino on pysyny aikalailla 65,5-66,5 (aamupaino), jota pidän ihan hyvänä, todella hyvänä itseasiassa. Turvotusta on niin maan saakelisti, että huh huh. Iltapainot liikkuvat vallan muissa lukemissa siis. Tänään on tullut käveltyä 6km ja sitten vielä illalla kaupalla koko perheellä, eli yhteensä se 8km (6+2). Huomenna taidan kävellä töihin ja takaisin, eli yhteensä 10km. Pysyisi vaan paino aikalailla samoissa lukemissa, olen tyytyväinen jos aamupaino olisi alle 67. Se siitä, nyt ei jaksa ajatella painoa huoh koska turvottaa on boy.

Maisa


2 kommenttia:

  1. Onnea Olavi ! <3 Näin sitä aika vaan menee eteenpäin nopsaan. Kivoja lahjoja oli tullut.

    Meikä on miettinyt jo nyt (Ketu 1.5kk tänään btw) hälle omaa sänkyä. Ei jaksa nostella pinniksetä enää pois ja laittaa sinne. Selkä on ihan hajalla. Oon käynyt ihan lääkärilläkin sen takia. Mutta Oltsun sängyssä on Pikatchu! Näinkö oikein?

    Painon samoissa luvuissa pysymen GOOD! Meike ei uskalla ikinä edes käydä puntarilla iltaisin. Itkisin varmasti itseni uneen. :,,D Oi joi eikä se ole oikeasti yhtään hauskaa. Meitsi ei ole laihtunut painollisesti yhtään aloitettuani pyöräilyn. Samalla aloitin armottoman herkkujen popsimisen. Jka ilta töistä tultuani vedän pullaa, suklaata tai jotain muuta vastaava. Päääd ääss.

    VastaaPoista