Ranskalaisin viivoin sattuman oikusta

Ai perhana tätä bloggeria, yh kaikki mitä mie tänne äsken kirjoitin katosi. Voi perhanan perhana, hiki ja kuuma ja ahdistus plus ketutus. Ei siinä päivityksessä oikeasti mitään tärkeää ollut, mutta olihan se kuitenkin päivitys.

Mitäs mie siihen kirjoitinkaan, hmm:

-syytin helmikuuta siitä että painoa on tullut takaisin joku 1,5kg, toivon sen johtuvan naisasioista ja hormooneista. Damn you naistenvaivat.

-olavi on söpö

-meillä oli eka vasu-keskustelu päikkärissä, jossa todettiin kaiken menevän hyvin, olavi on helppo lapsi ja että pottaa voi koettaa käyttää päikkärissä, jos siellä kiinnostaisi kun muutkin käyvät jo potalla

-hralle on hankittu kevääksi takki, ruskea anorakki, vielä liian iso, mutta käyttöön kevääksi kuitenkin. Jos vaikka tulisi kasvupyrähdys kevääksi.

-tilasin taas vahingossa fb:n huutokirppikseltä olaville vaatteita. Liian helppo tarjota jotain samalla kun kuittaa ryhmien ilmoituksia luetuksi. Nyt ostin siis vahingossa oranssit haalarit joissa on takapuolessa siili ja valkoinen siilibody pariksi. Huoh,oranssit?! Ja ovat vielä liian isotkin.

-ensi viikolla miun vauva, siis minun vauva pienenpieni osallistuu elämänsä ensimmäisen kerran päikkärikuvaukseen, sehän on melkein sama kuin koulukuvaus. En kestä. Ja mitä siihen oikein pitäisi laittaa päälle?! Onko tämä ensimmäinen ja viimeinen kuvaus päikkärissä/koulussa johon minä vielä saan päättää vaatteet. Hirveät paineet. Myöhemmin niissä sitten on jotain kauheita globalisaatio disney autoja tai hevisauruksianhyi olkoon.

-huomenna olavi saavuttaa jo vuoden ja neljän kuukauden iän.

-tekisi mieli leikata lyhyt ja villi tukka.en tiedä uskallanko. Herran perheemme iskän ensimmäinen reaktio oli "ei!" .Freudilainen lipsahdus, myöhemmin peruutteli puheitaan "jos haluat ja ihan sama"-linjalle.

Nyt en kyllä enää jaksa kirjoittaa. Huomenna sitten kävelylle ja skarppausta laihdutuksen suhteen (tyhmät keikat töissä sotkevat miun laihdutusta). Mutta okei nyt heippa!

Maisa