maanantai 6. helmikuuta 2012

Yksikseen juttelua

Helei

Tuossahan tuo taustalla tuo herra juttelee keskenään rakkaimmalleen asialle (tissien jälkeen?), mauri kunnas-hahmo pehmokuutiolle. Juttelee, ja välillä valittaa. Eilen tuntui, että ympäri mennään kohta, älysipä herra jopa muutaman kerran nostaa päällimmäistä jalkaansakin päästäkseen ympäri, mutta ehei kuitenkaan vielä ihan itse päässyt kierähtämään. Kovasti herra myöskin punkee istumaan sylissä ollessaan. Olavi ei viihtyisi enää yhtään vauva-asennoissa tai puoli-istuvassa asennossa, vaan pitäisi päästä istumaan, hurjat vatsalihakset sillä on oltava (mistä puheen ollen: tein itse viime viikolla vatsalihasliikkeitä ensimmäisen kerran mies muistiin, ja kykenin tekemään peräti 60 liikettä, HERRAN JUMALA).


Näinä päivinä meillä on kuolattu paljon (ei minun toimestani), ja tahdottu olla kannettavana. Maisemat olohuoneen lattialta ilmeisesti kyllästyttävät, ja jossain syvällä hampaat alkavat kutittaa. Kyllä minä olen olevinaan jopa havainnut vaaleamman alueen alaikenessä. Voi veljet, kuinka jollain noin pienellä ja kuitenkin nuorella voi olla hampaat jo jossain valmiina? Minen kestä.

Ja sitten vakioaiheeseen: yöuniin. Viime yönä Olavi nukahti puolen yön aikaan (Niinistön voittopuheeseen hyi yäk), heräsi syömään vasta kymmentä vaille viisi, nukahti heti, söi seuraavan kerran vasta kahdeksan jälkeen ja nukkui vielä reiluun yhteentoista. Hyvä päivä. Kaupoilta löytyi herralle ihastuttava harmaa höyhen-kuvioinen body (Kappahl), jo kokoa 68. Muistelen, ettei tuota kokoa ole meillä hirvittävästi olemassa, ja kun ei ole sitä välikokoa olemassakaan, koosta 62 pitäisi oikeasti hypätä suoraan jo 68. Marimekolla tai jollain vastaavalla merkillä taisi tosin olla välikokoja. Kylläpäs tähän tuli nyt tavallista enemmän ostostelu-asiaa, huh. No lisää piisaa, kun ostin myöskin herralle kaksi leukalappua, ajattelin että käytetään niitäkin kuolaestona :) ja sitten osti villalankaa, josta aion kovasti yrittää osata tehdä herralle muutakin kuin viltin, jospa sitä osaisi tehdä jotain päälle puettavaa (tavallista pipoa tai kaulaliinaa ei lasketa).

pahoittelen kuvan likaisia värejä, en jaksanut mennä valoisanpaan paikkaan



Nyt luonnollisestikin herra rääkyen valittaa, ilmeisesti on tylsää ja mitä ilmeisimmin on miun vuoro mennä kantelemaan Olavia, nyt ei kiinnosta olla paikoillaan

kantohommiin, äiti

3 kommenttia:

  1. Siis apua! Sinä teet 60 vatsaa pienen lapsen äippänä ja minä en ole ikinä tehnyt moista saavutusta. Hurja emäntä olet! Pakko kysyä että paljon meni vatsoja ennen raskautta?

    VastaaPoista
  2. minä olen tehnyt vatsalihaksia ajoittaisen aktiivisesti jo jostain 15-vuotiaasta, siltikin koskaan saavuttamatta komeita lihaksia. hieno saavutus :)

    joskus ennen raskautta meni vielä joku 100 liikettä(hikisesti, mutta kuitenkin). Jossain tämän pehmeän kummun alla on siis kuitenkin vielä olemassa joitain lihassäikeitä. Ei minulla mitään paineita niitä ole näkyviin saada, kunhan vähän timmistyisi aikojen saatossa, mielellään huomaamatta ja itsekseen ja ilman omaa panosta

    VastaaPoista
  3. toim.huom. vatsalihaksia on tullut jostain syystä vain tehtya joskus, helppo tehdä mainoskatkoilla

    VastaaPoista