Nukuttuja öitä jo takana muutamia hurraa! Parina viime yönä oltsu on nukahtanut kahden-kolmen aikaan ja nukkunut noin viisi tuntia putkeen, mahtava muutos!
arvon herralla on tainnut nyt olla muutaman viikon ajan joulusta eteenpäin tiheän imun kausi, voi jestas kun tahtoisi roikkua ja roikkua tissillä, muttei sieltä sitä mukaa ole tavaraa kyllä tippunut. Jospa herra vain varmisteli tulevia ruokavarantojaan, nyt nimittäin tuntuu, että pituutta on taas hujahtanut tulla reippasti samoin kuin painoa. Vierailleiden sukulaisten mukaan posket ovat pullistuneet, ja mahaakin on jo tullut. Samoin minulle. Iskällä jatkuu taas koulu alkavalla viikolla, joten Olavilla ja minulla alkaa taas säännöllinen ulkoilukausi, sopivasti on pakastunutkin. Tulevalla viikolla alkaa myös muskari. Voi veljet kuin kivaa, vähän rytmitystä arkeen, ja jospa sieltä löytyisi vauvakamujakin.
Herra tuolla rääkyy iskän sylissä, eli kohta minulla on taas treffit tissien merkeissä :) sinne siis, ei ole kohteliasta myöhästyä.
Lisää asiaa taas paremmalla ajalla
sunnuntai 8. tammikuuta 2012
keskiviikko 4. tammikuuta 2012
Olavi ja sittenkin nukuttiin
Niin jo muuttuivat asiat edellisestä kirjoituskerrasta muutaman päivän takaa. Viime yö menikin jo vallan mallikkaasti (verrattuna aiempaan): herra nukahti pimeään makuuhuoneeseen kolmen aikaan, havahtui ja rauhoittui tutilla kuuden aikaan ja syömään ja vaipanvaihdolle noustiin kahdeksan jälkeen. Voi veljet kun oli riemua nukkua putkeen useampi tunti!
Tänään sitten kylvettiin ja tuskailtiin ulkoiluhaalareiden kanssa. Ihastuttava karhupuku alkaa olla aivan liian pieni, isompi ostettu karhupuku liian iso (68) ja äitiyspakkauksen haalariin hukkuu. Huoh. Kirppikseltä löytyi kiva haalari, mutta malliltaan sellainen, ettei suunnittelija ole luultavasti eläissään nähnyt lasta saati yrittänyt hellästi tunkea lapsen käsiä siitä käsittämättömän pienestä hiha-aukosta. Idiootti suunnitelija. Nyt sitten koetetaan joko mahtua vanhaan pukuun tai kasvaa supernopeasti täyttämään uutta. Olavi tuntuu taasen kasvaneen nopeasti, tai ainakin sutjakoituneen, joten eiköhän kohta ole mahdollista siirtyä uuteen pukuun.
nyt herra nukkuu sohvalla, joten tuskinpa vain tämä yö menee nukkuessa, pitää yrittää pitää herraa hereillä vähän pidempään kunhan herää
t. äiti ja luultavasti uneton yö
Tänään sitten kylvettiin ja tuskailtiin ulkoiluhaalareiden kanssa. Ihastuttava karhupuku alkaa olla aivan liian pieni, isompi ostettu karhupuku liian iso (68) ja äitiyspakkauksen haalariin hukkuu. Huoh. Kirppikseltä löytyi kiva haalari, mutta malliltaan sellainen, ettei suunnittelija ole luultavasti eläissään nähnyt lasta saati yrittänyt hellästi tunkea lapsen käsiä siitä käsittämättömän pienestä hiha-aukosta. Idiootti suunnitelija. Nyt sitten koetetaan joko mahtua vanhaan pukuun tai kasvaa supernopeasti täyttämään uutta. Olavi tuntuu taasen kasvaneen nopeasti, tai ainakin sutjakoituneen, joten eiköhän kohta ole mahdollista siirtyä uuteen pukuun.
nyt herra nukkuu sohvalla, joten tuskinpa vain tämä yö menee nukkuessa, pitää yrittää pitää herraa hereillä vähän pidempään kunhan herää
t. äiti ja luultavasti uneton yö
tiistai 3. tammikuuta 2012
olavi ja valvotut yöt
Taisi joulu ja uusivuosi mummoloissa kyläilyineen hieman sekoittaa oltsun rytmiä. Viime öinä herra on harrastanut maratonvalvomisia aina aamu neljään-viiten asti. Tuona aikana ei oikeastaan juurikaan itketä, valvotaan ja katsellaan ja jutustellaan vain. Viime yönä aloitin kokeilun, joka on itselle raskasta, mutta toivottavasti olavin (ja meidän) elämää pitkällä jaksolla helpottavaa. Puolenyön jälkeen siirrytään makkariin ja sammutetaan valot. ja sitten odotetaan. Itse ei meinaa pysyä hereillä ei sitten ei millään pimeässä, mutta jospa nuori herra olavi punkiainen ymmärtäisi, että yöllä on tylsää ja silloin kannattaaa nukkua.
Kun arki on nyt pyhien jälkeen koittanut, pitää yrittää palata aiempaan ulkoilurutiiniinkin nukkumisen ohella. Aiemmin käveltiin päivittäin ainakin tunti, mutta nyt iskän lomaillessa on jäänyt ulkoilukin epäsäännöllisen säännölliseksi. Jospa raitis ilma ja siellä nukkuminenkin helpottaisi oltsun arkea, samoin kun parin viikon päästä alkava muskarikin.
Kantoliinailussakin ollaan päästä jo puusta vähän pidemmälle: muutaman päivän välein ollaan liinailtu, ja herra on viihtynyt kyydissä ainakin muutaman tovin, jospa kerrat siitä pikkuhiljaa pidentyisivät sitä mukaa kun molemmat liinaan tottuvat. Helpottaisi kotiarkea tuo liina, tuota mötikkää kannellessa tuntuu jo näissä minunkin hurjissa lihaksissani... ennen joulua neuvolassa pituutta oli hujahtanut (edellisestä neuvolasta 11pv) kaksi senttiä, 58,5 senttiin, ja painoa oli tullut tasaisen varmasti 5720g. Nyt on varmasti tullut painoa nopeammin (ainakin poskista päätellen) ja pituutta on varmaan tullut hurjasti, ainakin olavi näyttää nykyisin kauhean isolta. Kuinka aika voi juosta näin?
Nyt herran kanssa seurustelemaan ja aktiviteetteja keksimään, että yöllä nukuttaisi
helei
Kun arki on nyt pyhien jälkeen koittanut, pitää yrittää palata aiempaan ulkoilurutiiniinkin nukkumisen ohella. Aiemmin käveltiin päivittäin ainakin tunti, mutta nyt iskän lomaillessa on jäänyt ulkoilukin epäsäännöllisen säännölliseksi. Jospa raitis ilma ja siellä nukkuminenkin helpottaisi oltsun arkea, samoin kun parin viikon päästä alkava muskarikin.
Kantoliinailussakin ollaan päästä jo puusta vähän pidemmälle: muutaman päivän välein ollaan liinailtu, ja herra on viihtynyt kyydissä ainakin muutaman tovin, jospa kerrat siitä pikkuhiljaa pidentyisivät sitä mukaa kun molemmat liinaan tottuvat. Helpottaisi kotiarkea tuo liina, tuota mötikkää kannellessa tuntuu jo näissä minunkin hurjissa lihaksissani... ennen joulua neuvolassa pituutta oli hujahtanut (edellisestä neuvolasta 11pv) kaksi senttiä, 58,5 senttiin, ja painoa oli tullut tasaisen varmasti 5720g. Nyt on varmasti tullut painoa nopeammin (ainakin poskista päätellen) ja pituutta on varmaan tullut hurjasti, ainakin olavi näyttää nykyisin kauhean isolta. Kuinka aika voi juosta näin?
Nyt herran kanssa seurustelemaan ja aktiviteetteja keksimään, että yöllä nukuttaisi
helei
perjantai 30. joulukuuta 2011
10 viikkoa ja 4 päivää
Joulu on vietetty ja huomenna olisi sitten tämän vuoden viimeinen päivä, ja samalla meidän ensimmäinen hääpäivä. Kylläpä kulunut vuosi meni no-pe-as-ti. Huh ei oikein vieläkään pysty käsittämään mitä kaikkea on sattunut ja tapahtunut, merkittävimpänä tapahtumana luonnollisestikin raskaus ja Olavi ylipäätään. Ja siinäpä se koko vuosi sitten oikeastaan menikin.
Joulu meillä meni perinteiseen malliin: ensin oltiin tomin äidillä ja siitä sitten aattona vaihdettiin toisten mummon ja ukin luo. Mummolla tosin oli keuhkokuume, joten vähän vaisuahan siellä kotona oli. Olavi sai paljon lahjoja, yhtään niistä ei avannut itse, eikä ole tainnut edes huomata uusia lelujaan tai vaatteitaan. Pikkuhiljaa sitten.
Minullakin oli kuumetta tässä kaksi päivää vaihtelevasti (pahimmillaankin kuitenkin vain 38), ja odottelin jo keuhkokuumetta tulevaksi, mutta eipä tainnut tulla.
Joo, herrat nukkuu, ja taidan minäkin ottaa riskin ja olla sen verran pystyssä, että saisin hieman siivottua täällä.
Hei hyvää uuttavuotta kaikille ja hyvää hääpäivää meille
helei
Minullakin oli kuumetta tässä kaksi päivää vaihtelevasti (pahimmillaankin kuitenkin vain 38), ja odottelin jo keuhkokuumetta tulevaksi, mutta eipä tainnut tulla.
Joo, herrat nukkuu, ja taidan minäkin ottaa riskin ja olla sen verran pystyssä, että saisin hieman siivottua täällä.
Hei hyvää uuttavuotta kaikille ja hyvää hääpäivää meille
helei
lauantai 17. joulukuuta 2011
kaksikuukautta hurraa!
No niin. tänään herra olavi sitten on jo kaksi kuukautta vanha. voi pojat kun aika on juossut (onneksi muistan mainita ajan nopeasta kulumisesta joka kerta).
Ensi viikolla olisi sitten neuvola, ja ensimmäisen rokotteen aika, ja kuulokoe sairaalassa. kone oli kuulema rikki silloin kun oltsu syntyi, joten herran kuuloa käydään sitten testaamassa näin jälkikäteen. tosin kyllä kuuloa tuntuisi olevan.
käytiin ostamassa oltsulle uusi isompi karhupuku (tuo päällä oleva on kokoa 56, ja eihän se enää meinaa mahtua) automatkoja varten, ettei aina tarvitsisi tunkeutua isoon ja paksuun haalariin.
Oltsu on nukkunut viimeöinä omaan tapaansa, heräten muutaman kerran. vähän on tosin alkanut näkyä merkkejä siitä, että hereillä ollaan mieluummin ja pidempään öisin. Ei vielä jaksaisi stressata asiasta, eiköhän se ala sitten itsestään jonkinverran oikenemaan kun aika on kypsä. Vaikeaa se vaan on öisin olla hymyilemättä tai seurustelematta kun oltsu niin viattoman iloisesti juttelee ja ääntelee ja hymyilee vaikka kello olisi kuinka kolme.
ensi viikolla sitten vietetään joulua, ja ollaan huisin kauan kyläilemässä (keskiviikkona lähdetään ja kotiin tullaan varmaan vasta maanantaina tai tiistaina) ja sitten onkin jo uusivuosi ja meidän epoensimmäinen hääpäivä. suunnitelmat auki.
nyt tekemään jotain muuta helei
Ensi viikolla olisi sitten neuvola, ja ensimmäisen rokotteen aika, ja kuulokoe sairaalassa. kone oli kuulema rikki silloin kun oltsu syntyi, joten herran kuuloa käydään sitten testaamassa näin jälkikäteen. tosin kyllä kuuloa tuntuisi olevan.
käytiin ostamassa oltsulle uusi isompi karhupuku (tuo päällä oleva on kokoa 56, ja eihän se enää meinaa mahtua) automatkoja varten, ettei aina tarvitsisi tunkeutua isoon ja paksuun haalariin.
Oltsu on nukkunut viimeöinä omaan tapaansa, heräten muutaman kerran. vähän on tosin alkanut näkyä merkkejä siitä, että hereillä ollaan mieluummin ja pidempään öisin. Ei vielä jaksaisi stressata asiasta, eiköhän se ala sitten itsestään jonkinverran oikenemaan kun aika on kypsä. Vaikeaa se vaan on öisin olla hymyilemättä tai seurustelematta kun oltsu niin viattoman iloisesti juttelee ja ääntelee ja hymyilee vaikka kello olisi kuinka kolme.
ensi viikolla sitten vietetään joulua, ja ollaan huisin kauan kyläilemässä (keskiviikkona lähdetään ja kotiin tullaan varmaan vasta maanantaina tai tiistaina) ja sitten onkin jo uusivuosi ja meidän epoensimmäinen hääpäivä. suunnitelmat auki.
nyt tekemään jotain muuta helei
sunnuntai 11. joulukuuta 2011
herra 7vko ja kuusi päivää
no niin. vajaa viikko sitten meillä vietettin ristiäisiä, herra sai virallisesti etunimekseen Olavin, muut nimet ovat eliel ja tapani´(jälkimmäinen kulkee miehen suvussa). oltsu nukkui koko toimituksen ajan, ja kaikki sujui rennon sutjakasti
herralla alkaa olla oma unirytminsä, yhden jälkeen herätys neljältä ja sitten noustaan kasin pintaan. ei minusta paha, mies valvoo tuon ensimmäisen syötön, joten minä pääsen nukkumaan jo kymmenen yhdentoista aikoihin. kai monet vauvat nukkuvat paljon pidempiäkin pätkiä, mutta monet varmasti nukkuvat paljon vähemmänkin. yhtäkaikki, tällä systeemillä meillä mennään.
olavi on alkanut hymyillä enemmän ja enemmän kokoajan, ja herra alkaa selvästi vastata hymyyn useammin ja useammin, ääntäkin alkaa kuulua (muutakin kuin huutoa), ja tänäaamuna hän sanoikin vahingossa "kuu". fiksu poika vaikkei kuutamoa ollutkaan.
ensi viikolla olavi on jo kaksi kuinen, kuinka kummassa aika kuluukaan näin nopeasti. pari päivää sitten oli ensimmäisen lääkärikäynnin aika, pituus menee keskikäyrillä (nyt reilut 56) ja painon nousu on hidastunut alusta, mutta ei mitenkään hälyyttävästi, vaan ihan käyrillä sielläkin mennään. nyt olavi painaa noin 5,5kg, ja kantoliinalle alkaa olla tarvetta. herra nukkuu liinassa hyvin (kokeiltiin kummitädin ylle) ja saapahan hommailla itsekin kotona jotain samalla kun herra nukkuu.
nyt iskä ja poika ovat nukkumassa, taidan minäkin mennä vielä pötköttelemään.
hei ja hou ja hyvää joulukuun 11. päivää!
herralla alkaa olla oma unirytminsä, yhden jälkeen herätys neljältä ja sitten noustaan kasin pintaan. ei minusta paha, mies valvoo tuon ensimmäisen syötön, joten minä pääsen nukkumaan jo kymmenen yhdentoista aikoihin. kai monet vauvat nukkuvat paljon pidempiäkin pätkiä, mutta monet varmasti nukkuvat paljon vähemmänkin. yhtäkaikki, tällä systeemillä meillä mennään.
olavi on alkanut hymyillä enemmän ja enemmän kokoajan, ja herra alkaa selvästi vastata hymyyn useammin ja useammin, ääntäkin alkaa kuulua (muutakin kuin huutoa), ja tänäaamuna hän sanoikin vahingossa "kuu". fiksu poika vaikkei kuutamoa ollutkaan.
ensi viikolla olavi on jo kaksi kuinen, kuinka kummassa aika kuluukaan näin nopeasti. pari päivää sitten oli ensimmäisen lääkärikäynnin aika, pituus menee keskikäyrillä (nyt reilut 56) ja painon nousu on hidastunut alusta, mutta ei mitenkään hälyyttävästi, vaan ihan käyrillä sielläkin mennään. nyt olavi painaa noin 5,5kg, ja kantoliinalle alkaa olla tarvetta. herra nukkuu liinassa hyvin (kokeiltiin kummitädin ylle) ja saapahan hommailla itsekin kotona jotain samalla kun herra nukkuu.
nyt iskä ja poika ovat nukkumassa, taidan minäkin mennä vielä pötköttelemään.
hei ja hou ja hyvää joulukuun 11. päivää!
torstai 1. joulukuuta 2011
herra 6vko ja 3 päivää
aika vaan kuluu ja kohta on jo joulu voi mah-ta-vaa!
Isä ja poika ovat lenkillä, ja kuinka minä käytän tämän rentouttavan hetken yksin hiljaisuudessa? soitan joululauluja kovaa ja siivoan kaikkia mitä yllättävimpiä paikkoja tulevia ristiäisiä varten. Yök. luulen, ettei kukaan (edes mummo) onnistu mitenkään penkomaan meidän makuuhuoneen puuarkun taustaa, mutta parempi kuitenkin siivota sieltäkin kaikki aikojen saatossa sinne tipahtaneet paperin ja miljoonat pinnit.
herran kanssa aika on sujunut siis nopsaan ja ennenkaikkea yllättävän rattoisasti. Vähän mahavaivaa on ollut, mutta niistäkin huolimatta itkeminen on ollut minun mielestäni vähäistä. Viime yönä nukuin jopa, herran tähden, kuuden tunnin yöunet putkeen. voi kun voi ihminen olla vähästä onnellinen.
Ensi viikon alussa olisi sitten ristiäiset, kummiasiat on jo setvitty ja se asia on selvä, huomenna tavataan papin kanssa kastekeskustelun merkeissä, lauantaina ja sunnuntaina leivotaan mummon ja ukin luona ja sen arkunkin takaa on nyt siivottu. Sunnuntaille mahtaa jäädä imurointi, mutta se on pientä kun nyt sellaiset pahimmat kasat on selvitetty, tai ainakin piilotettu.
pikkuherra kasvaa kauheaa vauhtia, eikä ole oikeastaan enää mikään pikkuvauva, vaan ihan oikea vauva jo, niskat vahvistuvat ja kova yritys on päästä liikkeelle kaikkia todennäköisyyksiä vastaankin.
no niin, nyt on istuttu riittävästi, pitää mennä laittamaan pyykkejä ja järjestelemään meidän astiahyllyä, ja ennenkaikkea sen eteen luonnollisestikin kertyneitä rasvoja ja banaaneja ja teippikasoja.
helei.
Isä ja poika ovat lenkillä, ja kuinka minä käytän tämän rentouttavan hetken yksin hiljaisuudessa? soitan joululauluja kovaa ja siivoan kaikkia mitä yllättävimpiä paikkoja tulevia ristiäisiä varten. Yök. luulen, ettei kukaan (edes mummo) onnistu mitenkään penkomaan meidän makuuhuoneen puuarkun taustaa, mutta parempi kuitenkin siivota sieltäkin kaikki aikojen saatossa sinne tipahtaneet paperin ja miljoonat pinnit.
herran kanssa aika on sujunut siis nopsaan ja ennenkaikkea yllättävän rattoisasti. Vähän mahavaivaa on ollut, mutta niistäkin huolimatta itkeminen on ollut minun mielestäni vähäistä. Viime yönä nukuin jopa, herran tähden, kuuden tunnin yöunet putkeen. voi kun voi ihminen olla vähästä onnellinen.
Ensi viikon alussa olisi sitten ristiäiset, kummiasiat on jo setvitty ja se asia on selvä, huomenna tavataan papin kanssa kastekeskustelun merkeissä, lauantaina ja sunnuntaina leivotaan mummon ja ukin luona ja sen arkunkin takaa on nyt siivottu. Sunnuntaille mahtaa jäädä imurointi, mutta se on pientä kun nyt sellaiset pahimmat kasat on selvitetty, tai ainakin piilotettu.
pikkuherra kasvaa kauheaa vauhtia, eikä ole oikeastaan enää mikään pikkuvauva, vaan ihan oikea vauva jo, niskat vahvistuvat ja kova yritys on päästä liikkeelle kaikkia todennäköisyyksiä vastaankin.
no niin, nyt on istuttu riittävästi, pitää mennä laittamaan pyykkejä ja järjestelemään meidän astiahyllyä, ja ennenkaikkea sen eteen luonnollisestikin kertyneitä rasvoja ja banaaneja ja teippikasoja.
helei.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)