torstai 9. lokakuuta 2014

Neiti 3kk ja risat

Kesä meni ja meillä se meni hyvin pitkälti sohvalla imettäen ja pötkötellen. Heinäkuu ja vielä elokuukin oli niin helteinen, ettei yksinkertaisesti jaksanut edes lähteä vaunuilemaan. Neiti vietti ensiviikkojensa jälkeiset viikot pääasiassa pelkässä vaipassa, oli kesä, oli hiki ja oli vastasyntynyt.

On sääli miten nopsaa aika kuluu vauvan kanssa, yhtäkkiä niin pieni pikkuruinen vauva alkaakin jo seurustella ja ihmetellä maailmaa eikä vain syökään enää. Lueskelin kirjoituksia niiltä ajoilta kun ollo oli tämän ikäinen ja nuorempikin, harmittaa ettei ole tullut kirjoitettua samalla tavalla asioita ylös, olen viettänyt nekin hetket tehden muuta.

Aino, neiti sais siis nimekseen ainon, on nyt aikalailla kolme ja puoli kuukautta, ainakin melkein. Eilen on annettu neuvolassa rokotuksia, todettu kasvu normaaliksi ja tyttö jänteväksi. Aino oppi kääntymään selältä mahalleen tasan iässä 2,5kk ja ei haluaisi enää muuta kuin istua tuettuna tai seistä. Korie juoksemaan kai.

En muistanut miten paljon vauvat vielä tässäkin iässä nukkuvat paljon, hurjia tunteja vuorokaudesta kuluu unessa. Nti on nukkunut yönsä melkeinpä alusta asti samalla kaavalla, nukkumaan kympin pintaan ja syöttöjä 2-3 yössä, tiheän imun kaudet siotkivat rytmiä kukin parin yön verran. kaudet ovat tulleet orjallisesti 3vko, 6vko ja nyt 3kk iässä, omalla maidolla mennään kotonaan ja vain tissistä, pullo tai edes tutti ei kelpaa. Toisen lapsen kohdalla yövalvomiset eivät oikeastaan tunnut missään, olen ihmetellyt tätä, ei lainkaan erityisiä väsymyshetkiä, alussa nukuin päikkäreitä, en enää. Kaipa sitten rytmit menevät yksiin, koputtaisin nyt puuta jos yltäisin.

Olavi puhuu tosi paljon ja laulaa eikä ole ollut juurikaan mustasukkainen, kahdesti on tainnut sanoa, ettö lipla on tyhmä tai se ei tiedä mistään mittään mittään. Totta.

Olavi on käynyt nyt päikkärissä kolmena päivänä viikossa ja on ollut tyytyyväinen tähän viikkorytmiin, tykkää olla ja leikkiä päikkärissä. Vaippojen suhteen tilanne on se, että kesällä ollo halusi aina itse mennä potalle jonkun aikaa, mutta sitten tuli takapakkia ja pyh. Tällä hetkellä ollaan kokeiltu olla kotona ilman vaippoja, mutta ulos pidemmille reissuille ne on laitettu. Hra käy kyllä potalla (molempien tarpeidensa mukaan) mutta yleensä muistutettuna, itse ei menisi aina tarvittaessa. Ehkä tämä tästä, ei kotona ole tainut tulla kuin pari kertaa housuun, nyt kun vain muistaisi aina itse mennä tai ehkä kun malttaisi. Parempaan ollaan menossa, taisi itseasiassa tänään mennä oma-aloitteisesti jokakerta, hurraa!

Aino nukkuu sohvalla lievää rokotus-kuumettaan pois. Voi vauva- aika kun menet ohi niin nopeaan, en varmaan edes enää muista kaikkea mitä pitäisi. Yritän muistaa että aino on kova tyttö hymyilemään ja juttelemaan ja nyt myös pikkuhiljaa nauramaan enemmän ja enemmän, ei itke turhia ja syö ilman rintakumia (toisin kuin veljensä aikoinaan). Olen yrittänyt ehtiä nauttimaan hetkistä vauvan kanssa, kun se on vaan niin pieni ja katselee, nti on saanut nukkua kainalossa, ihokontaktissa öisin ja joskus jopa käsi kädessä.

Voi vauva. Nyt on jo syksy ja keltaista ulkona.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti