syksy

voi juku. minä lähden kohta yönylityöhön, ja ensimmäistä kertaa herra mieheni ja nuori herra poikani ovat kahdestaan ilman minua yhyy. voi sitä itkun ja ikävän määrää - niin varmaan. No, Olavi nyt saattaa ikävöidä. tomi on varmaan vain onnellinen, ei jäkättäjää kotona buah hahahaha ! pyh.

ja sitten mitäs tässä, olavi on ottanut askeleita, mutta ei paljoa ole kyllä tuntunut tuo kävelemisen oppiminen kiinnostavan. tosin tänä aamuna olavi yritti kävellä ilmapallon perässä, joten jospa kuitenkin, kaikkia odotuksiani vastaan, olavi oppiikiin joskus kävelemään (kunhan jaksaisi kiinnostaa)

olavi ja omat ostoksensa. vain banaaneja.

uuh ja niin, olaville tulla tupsahti toinen yläkulmahammas läpi. etuhampaista ei tietoakaan, mutta vampyyrius on taattu 50 prosenttisesti.

yh ei jaksaisi oikein kirjoittaa ja pitäisi pakata kamojakin hyi yäk. mutta mutta joo, kaipa herra on kasvanut pituutta, ihania vaatteita on jäänyt liian pieniksi ja uusia otettu käyttöön. talvihaalarikin on ostettu, päädyttiin kaiken jahkailun jälkeen extempore-hengessä ticket to heavenin tähtihaalariin, ihan jees näyttäisi olevan pikaisen testauksen perusteella. nyt ei tarvita kuin talvi.

muskarissa käyminen on osoittaunut haastelliseksi, kun ei sinne oikein koskaan muisteta mennä. huono ajankohta ja muisti.

ja sitten, parin viikon päästä olavi täyttää vuoden (wtf) ja lahjakin on keksitty, muttei vielä hankittu. kuva sittenkun  ei tartte sellaista jaksaa googlettaa vaan voin ottaa sen ihan in real life.  voi voi kuin nuorekasta kieltä.

noo lopuksi vaan että anteeksi tekstin tasosta.

maisa