torstai 1. syyskuuta 2011

rv 32+3

Voi aika vain kuluu ja samalla vauhdilla muuttuvat minun tuntemukseni siitä, kasvaako mahassa pieni poika vai tyttö. Aiemmin minulla ei oikein ole ollut kantaa kumpaankaan suuntaan, mutta sitten pikkuhiljaa voimistui tunne tytöstä. Nyt yksi aamu sitten heräsin siihen, että tuntui siltä, että mahassa kasvaakin poika. Voi veljet, pitää yrittää unohtaa koko asia ja jaksaa olla spekuloimatta. Ihan sama, kunhan on kunnossa.

Maha on iso ja tänään ensimmäistä kertaa polkupyörällä mentäessä tuntui ylämäessä, että kyllä siellä lantion seutuvilla jotain, tai siis joku on. Vaivoja ei juurikaan ole ollut, äsken vihloi ikävästi lantion luita, mutta meni ohi kun vaihdoin asentoa. Raskausarpia on edelleenkin muutama kyljessä, ja näköjään jokunen pieni reisissä, mutta niistä minä kyllä selviän. Naimisissahan tässä ollaan niin sama rupsahtaa :)

Vaunukaupoilla käytiin tuossa alkuviikosta, ja saatiin tosi hyvä tarjous Brion happy-vaunuista makuupussilla, sadesuojalla ja itikkaverkolla sekä turvakaukalosta, jossa on mukana jalusta. Voi kuinka helppo systeemi se tuntui olevaankaan, jalusta vain kiinni vöillä tai sillä uusien autojen uudella hienolla systeemillä, ja itse kaukalo vain loksautetaan paikallee ja irti napin painalluksella. Vaunuista väriksi on tuntunut valikoituvan maastonvihreä, ei kauhean tumma kylläkään. Ruskea taitaa olla niin yleinen, ettei myö siihen kallistutakaan. Samoin olemme alkaneet päätyä pehmeään kantokoppaan, sekin kun tuntui sen verran tukevalta, että kyllä siinä hississa uskaltaa lasta kannella. Tosin minä kyllä veikkaan, että aika pitkän aikaa koko vaunut tullaan kärräämään ylös asti, nyt niille alkaa olla jo tilaakin eteisessä.

Vaunut siis pitäisi uskaltaa käydä ostamassa, samoin kuin uskaltaa pikkuhiljaa hakea pinnasänky makuuhuoneeseen. Ne vain tuntuvat konkretisoivan koko asian, ja sitten alkaa pelottaa. Jos jotain käykin ja meillä on jo kaikki valmiina? Kyllähän tässä jo taitavat olla onneksi aika turvalliset viikot alla. Ensi viikolla taitaa siirtyä muuten tuo yhden kaapin siivous ja tilanraivaus vauvanvaatteille. En minä sitä yksin jaksa siivota, joten pitää odottaa että tulevalla iskällä olisi aikaa avustaa. Nyt alkaa olla kuitenkin jo aikaa vaatteiden pesulle.

Vauva tuntui olevan eilen koko illan hereillä, sinne ne jumpat nykyään ovatkin ajoittuneet, aamulla levätään pitkään ja illalla sitten juhlitaan keskenään mahassa. Eipä siinä.

heippa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti